Stoppi verukkeille!

Onpa ollut haipakkaa! Mutta siistiä haipakkaa. Ja kun ilmassa on pienimuotoista kiirettä, nousee oma hyvinvointi entistä tärkeämmäksi teemaksi. Ja se ei ole suinkaan hukkaan heitetty asia muidenkaan näkökulmasta, sillä hyvinvoiva vanhempi, puoliso, ystävä, kollega, työntekijä kun edistää myös muiden hyvää fiilistä. Kyllä se vain niin on, että iloinen ihminen levittää iloa ympärilleen.

Hyvinvointiin liittyen: minulla on ihan mahtava tapa katkaista hektinen työpäivä ja jättää päässä poukkoilevat ideat ja ajatukset hetkeksi surraamaan yksinään. Kun kotiudumme tarhasta, töistä ja koulusta, mikään ei ole mielestäni sen rauhoittavampaa kuin kaivautua tuttipullostaan after dagis -maitoannostaan nauttivan taaperon kainaloon. Siinä unohtuu niin työt, murheet kuin ilotkin. Sitä on vain läsnä juuri siinä hetkessä, eikä millään muulla ole merkitystä. Se on kuulkaas minun onneani se!

Muutaman viime illan olen lukenut Wayne W. Dyerin kirjaa Ei enää selityksiä, joka on muuten ihan mainio opus. Siinä käsitellään ihmisen uskomuksia ja verukkeita, joita hän itse itselleen selittelee. Tekosyitähän on helppo keksiä, jolloin moni asia todella voi jäädä tekemättä tai kokematta. Kirjan lukeminen on minulla kesken, mutta miten se onkaan jo nyt selkeyttänyt monia asioita.

Wayne W. Dyer muun muassa kirjoittaa, että menestys edellyttää pienten asioiden ajattelemista. Tottahan tämä, sillä ne suuret asiat ja menestys koostuvat ainakin useimmiten monista pienistä asioista. Hän myös kehottaa hoitamaan vaikeat asiat silloin, kun ne vielä ovat helppoja. Aaaah. Tämä kolahti. Itse ainakin tunnistan itsessäni sen, miten joidenkin asioiden hoitamista lykkää joskus viimeiseen asti. Mieluummin sitä vaikka järjestää sukkalaatikon ja silittää alushousut, kun esimerkiksi soittaa jonkun puhelun, joka jostain syystä ei tunnu itsestä mieluisalta. Wayne myös kannustaa meitä tekemään suuria asioita silloin kun ne ovat vielä pieniä. Ahhahhah! Juurikin näin. Hän myös lohduttaa, että emme kykene saamaan aikaan valtavasti tänään, mutta voimme ottaa ensimmäisen askeleen.

Niin totta.

Mihin lie hukkaan joutuisin ilman näitä mahtavia elämäntaito-opuksia, joista tuntuu löytyvän juuri ne oikeat sanat oikeaan hetkeen ja tilanteeseen. Ainakin kärsivällisyyteeni on kasvanut tämän itsetutkiskelun myötä hurjasti. Ja se on ihanata huomata, se.

Kiireetöntä keskiviikkoa!

P.s. Tule tänne! Kun 350 tykkääjää on kasassa, arvon jälleen Rhonda Byrnen Voima-kirjan!

No kyl! (Kuva:Workisnotajob.com)