Tavoitteet muuttuivat todeksi
Välillä on hyvä astua askel taakse ja miettiä, mitä kaikkea sitä joskus toivoikaan. Ja huomata, että herramunjee, niistähän tuli totta. Ja sitten olla kiitollinen siitä, mitä on.
Tänään, kun selailin muistivihkojani, huomasin, että viime vuonna toivomistani (materialistisista) asioista oli tullut täyttä totta. Tavoitteet olivat muuttuneet todeksi. Niinkin hulppeat asiat kuin tiskikone ja lattialämmitys, oujee.
Tänään, kun imuroin, mietin, että onpa nastaa imuroida, kun on näin kiva koti. Vuosi sitten oli toisin, emme vielä tienneet, missä muutaman kuukauden päästä edes asuisimme. Jo viikkoja olin kuvitellut mielikuvissani meille uuden kodin, tosin eri kaupunginosaan, jonne emme sitten päätyneetkään. Tiesin kyllä, mitä halusin. Olin kirjoittanut kotiin liittyen erilaisia listoja ja vetoomuksia ja visualisoinut tavoitettani. Vuosi sitten maaliskuussa kirjoitin erääseen lukuisista muistivihkoistani, että Kiitos nykyisestä kodistamme. Nyt ainakin tiedän, mitä en halua. Kiitos myös kaikista asuntoon liittyvistä koettelemuksista. Tämä ajanjakso on opettanut minua valtavasti. En pidä enää edes toimivaa suihkua tai toimivaa keittiötä itsestäänselvyytenä.
Nyt jo naurattaa tuo, reilu vuosi sitten ei vielä ihan niin paljon. Sattumien kautta olimme päätyneet asuntoon, joka jo parin ensimmäisen päivän aikana osoittautui täydeksi pommiksi. Mutta kun olimme sitoutuneet vuokrasopimukseen kahdeksi vuodeksi, ei auttanut muu kuin lusia kaksi vuotta läpi. Jälkeenpäin toki näen tuonkin vaiheen oppiläksynä. Minut kierrätettiin tuon pommikämpän kautta kotiin, jotta kasvaisin ja oppisin olemaan entistä kiitollisempi. Että muistaisin arvostaa niitä asioita, jotka helposti luisuvat itsestäänselvyyksiksi.
Olen kirjoittanut lukuisia tavoitelistoja viime vuosien aikana, aiheet ovat vaihdelleet. Jälkikäteen niitä on hauska vilkaista. Se, mikä kirjoittamisen hetkellä on tuntunut vielä toiveelta, unelmalta tai tavoitteelta, siitä on tullut totta. Asioiden eteenpäin menemisen ja toiveiden ja tavoitteiden toteutumisen vain unohtaa helposti, sillä ihminen tottuu kaikkeen. Melkeinpä helpompaa on ajautua uskomaan, että en minä, mutta kyllä ne kaikki muut. Buu, ei niin.
Vuosi sitten maaliskuussa kirjoitin ylös suurimmat sen hetkiset toiveeni kotiin liittyen: Keittiö, jossa on valkoiset kaapistot ja astianpesukone. Kylppäri, jossa on lattialämmitys ja tilaa pyykinpesukoneelle. Koti, joka on lämmin talvella. Sopivasti säilytystilaa. Maljakossa aina tuoreita kukkia.
No arvaa, mikä noista toteutui? No kaikki.
Sitä vain haluan sanoa, että kannattaa jaksaa unelmoida, myös sillä hetkellä, kun arki antaa litsaria naamalle. Kannattaa miettiä mitä oikeasti haluaa ja mennä sitä kohti. Ehdottomasti kannattaa olla kiitollinen arjen pienistä suurista jutuista ja arvostaa sitä, mitä on nyt. Myös sillä litsarin hetkellä on nähtävä ne asiat, jotka siinä hetkessä ovat hyvin. Ja sen sijaan, että pistää vastaan ja taistelee, itse olen päässyt parhaisiin lopputuloksiin hyväksymällä. Okei, näin on nyt, mutta sitten taas toisin.
Oli tilanne millainen tahansa, kaikki voi muuttua hetkenä minä hyvänsä. Uskon siihen, että jos itse kykenee säilyttämään uskon tavoitteeseensa, tavoite voi hyvinkin tapahtua. Monesti vain estelemme asioita etenemästä omilla negatiivisilla uskomuksillamme ja ajatuksillamme itsestämme. En mä, noi muut kyllä.
Mutta: jos en olisi ollut suurin piirtein tyytyväinen arkeeni siellä pommikämpässäkään, en varmasti olisi ollut kauaa tyytyväinen nykyisessä kodissamme. Tätä lausetta olen pyöritellyt pari päivää mielessäni. Tarkoitan siis sitä, että jos ei osaa olla tyytyväinen tässä ja nyt, sitä tuskin kauaa on tyytyväinen sittenkään, vaikka lotossa tupsahtaisi tilille 14 miljoonaa.
Tyytyväisyys, harmonia, onnellisuus tai tunne rauhasta eivät tule ulkoapäin, eivät pitkäkestoisesti edes siitä 14 miljoonasta, joka voi pojat sentään, helpottaisi arkea jo ehkä liikaakin!
Ne ovat tunteita, jotka jokainen meistä voi kaivaa itsestään, näin uskon. Myös elämäntilanteessa, joka ei ole ihan niin mieluinen.
Mahtavaa alkavaa mahdollisuuksien viikkoa sinulle.
P.s. Keväällä on tulossa useampia luentoja ja viikonloppuvalmennuksia, joissa olen mukana tai jotka itse vedän. Minulla on ilo tehdä yhteistyötä Yoga Angel -studion kanssa. Huhtikuun alussa vedämme yhdessä retriitin Helsingissä.
Katja - Tässä ja Nyt
Tämä oli niin osuva minulle, kun talo-asioiden kanssa ”kipuilen” <3