Hyvää tapahtuu enemmän kuin huonoa

Tiesitkö, että 75 prosenttia meille tapahtuvista asioista on myönteisiä? Olemme siis plussan puolella, vaikka välillä tuntuu siltä, että elämä antaa litsaria kummallekin poskelle ja schaibaa saa lapioitavaksi enemmän kuin laki sallii tai yksi ihminen jaksaa kerrallaan kantaa. Hyvää tapahtuu enemmän kuin huonoa. Oletko samaa mieltä?

Viime viikolla hotkaisin Emma Seppälän uunituoreen Elä onnellisemmin -kirjan (Harper Life Nordic 2016), joka perustuu kantensa mukaan uusimpaan tutkimukseen onnellisuudesta. Kirjan alkuvaiheilla olin ensin paikoin että hohhoijaa, mutta opus muuttui loppua kohden varsin kiinnostavaksi ja itsekin aika monta onnellisuuskirjaa läpi kahlanneena ja asiaa välillä ihan väsyttävyyteen asti puineena sain uutta ajateltavaakin.

Enemmän plussaa kuin miinusta

Kirjoitan kirjasta oman postauksensa myöhemmin, mutta pikaisesti haluan jakaa teidän kanssanne yhden asian. Kirjassa kerrotaan analyysista, jossa selvitettiin, että vaikka ihminen kokee kolme kertaa enemmän positiivisia kokemuksia kuin negatiivisia, tuppaamme keskittyä niihin negatiivisiin tuntemuksiin. Niin totta! Saapa vaikka samasta hommasta kaksi hyvää palautetta ja yksi huono, niin eikö se mieli jää helposti vellomaan sitä negatiivista. Vaikka sekin on vain yhden ihmisen mielipide niin kuin ne hyvätkin palautteet.

Kirjassa todetaan, että jos pystyisimme näkemään asiat sellaisina kuin ne todellisuudessa ovat, kärsisimme itse asiassa positiivisuusvääristymästä, sillä 75 prosenttia elämästämme sujuu suhteellisen hyvin. Hyvin siis menee, mutta menkööt. Mutta huomaammeko me kaikki ne hyvät asiat, joita tapahtuu kaiken aikaa? Vai annammeko vallan niille ei toivotuille, jotka sujuivat eri tavalla kuin haluisimme? Stressaammeko, murehdimmeko, olemmeko huolissamme, kiinnitymmekö negistelyyn sen sijaan, että ottaisimme elämän vastaan sellaisena kuin se on ja nauttisimme todella niistä hyvistä asioista?

Asiaa kannattaa tarkastella. Hyvin sujuneita asioita ja kokemuksia voi listata vaikka blogiin tai päiväkirjaan.

Riippuu kai siitäkin, miten asioita tarkistelee

Aloin sitten oikein miettiä, niin viime aikoina todellakin olen itsekin saanut enemmän myönteisiä kuin negatiivisia uutisia ja kokenut paljon enemmän positiivisia asioita kuin negatiivisia. Toki uskon, että sekin vaikuttaa, miten asioita suostuu katsomaan, mutta ihan herättävää tämä tutkiskelu.

Omat top 6 ilon aihettani viime päiviltä:

Minulla oli vapaa viikonloppu pitkästä aikaa, eikä tunnelmaa himmentänyt edes se, että suunniteltu päiväreissu iki-ihanaan Tallinnaan peruuntui. Miten rentouttavaa oli vain olla ilman aikatauluja ja tehdä asioita fiilispohjalta.

En halua olla salamyhkäinen, mutta perjantaina sain sähköpostin, että minut on valittu aika mahtavaan joukkoon jakamaan osaamistani ja oppimaan uuttakin. Paljastan asian heti, kun se on sallittua ja mahdollista.

Perjantai oli superkiireinen päivä työrintamalla. Mutta koska viisas ystäväni oli antanut minulle kiireeseen täysin uuden näkökulman, sujui päivä kaikin puolin mallikkaasti. Sen sijaan, että olisin miettinyt eläväni ruuhkavuosia ja hukkuvani kaikkeen tekemiseen, ajattelin eläväni runsaudessa.

Lauantaina kävimme aivan superraikkaalla ja tuulisella kävelyllä Hietaniemen uimarannalla ja hautausmaalla, sillä aikaa kun kuopukseni oli treeneissään. Ilma oli kuin morsian ja oikein tunsin, kuinka sain energiaa sekä kävelystä että maisemista.

Kävimme myös Anttilan konkurssipesässä kaupoilla ja löysin erittäin hyvään hintaan pienen maton vessaan ja uuden peiton, jonka materiaali on alunperin kehitetty astronauteille! Täytyy olla hyvä peitto.

Tänään ilahdutti hyvin sujuneet työhommat, inspiroiva haastateltava sekä aivan mahtava porukka, joille käyn ohjaamassa niska-selkä-jumppaa. Miten iloisia ja hyväntuulisia ihmisiä tuolla tunnilla käykään, saan heistä itsekin aivan valtavasti energiaa.

Ja niitä negatiivisia asioita, niitä en oikeastaan keksinyt ollenkaan, niitä ei kai tullut sitten vastaan tai ne olivat niin pieniä, etten vaivannut niillä päätäni. Olen pitkään harjoitellut hyvään keskittymistä ja usein osaan ottaa asiat vastaan sellaisina kuin ne tulevat, en tosin tietenkään aina. Mutta uskon siihen, että kun on kiitollinen siitä mitä on ja pysyttelee plussan puolella, tuollainen negatiivisuusvääristymä eli kuvitteleminen, että koko ajan kaikki menee penkin alle, on mahdollinen kukistaa. Pidetään siis mielessä, että tutkitusti lopulta hyvää tapahtuu enemmän kuin huonoa.

Mikä sinua ilahduttaa nyt? Mainiota viikon alkua.