Käynti urheiluun erikoistuneella jalkaterapeutilla – jalkapöydän murtumasta 8 kk
Muutama viikko sitten kävin R5-salilla Metsälässä urheiluun erikoistuneella jalkaterapeutilla Sami Pesosella personal trainerini Noora Kenttämaan suosituksesta. Itselle ei ollut tullut käynti aiemmin oikeastaan mieleenkään, vaikka innostuin ajatuksesta heti ja uskoin, että se olisi varmasti hyödyksi. En ollut ajatellut asiaa varmasti siksi, koska heinäkuun alussa murtunut vasen jalkapöytä on parantunut hyvin, ja 10 viikon juoksutauon jälkeen aloitin vuorottelemalla hölkkää ja kävelyä kahden minuutin pätkissä tunti kerrallaan. Juostessa vaiva ei ole tuntunut pitkään aikaan, mutta muuten murtunut jalka on tuntunut oikeaa heikommalta ja esimerkiksi askelkyykkyjä ja lankkua pystyin alkaa tehdä vasta tämän vuoden puolella.
Ennen urheilujalkaterapeutti Sami Pesosen vastaanotolle menoa tajusin, että hetkinen, olin kyllä antanut jalan todella parantua kunnolla ja siitä tuli kelpo juoksukoipi, mutta enpä tosiaan ollut jalkaa millään tavalla kuntouttanut. Vaikka asioin murtuman tiimoilta tuolloin kahden lääkärin kanssa, en saanut kuntoutusohjeita enkä niitä tajunnut itse edes kysyä. Sen sijaan kysyin tuolloin, milloin voin alkaa taas juosta, ja sain vastaukseksi sen, että sitten, kun ei satu.
Aluksi tein erilaisia testiliikkeitä.
Mutta takaisin Samin pakeille. Hauska sattuma oli se, että olin häntä joskus haastatellut johonkin muistaakseni juoksuun liittyvään lehtijuttuun. No, tällä kertaa Sami jututti minua ja kerroin taustoistani, itsestäni, liikuntamääristä ja tulevista juoksutavoitteistani. Ensin tein hänen pyytämiään liikkeitä, esimerkiksi yhden jalan kyykkyjä ja hyppyjä, jotka avasivat hänelle tilannettani ja sitten pääsin hoitopöydälle makoilemaan. Lopuksi kävimme läpi kotiläksyksi saamani jumppaohjeet.
No, jälkikäteen olin todella tyytyväinen, että kävin Samin vastaanotolla, ja tuosta 75 minuutin käynnistä maksoin todella mielelläni 75 euroa. Kävi nimittäin ilmi, että erityisesti johtuen murtuman jälkeisestä ajasta, jolloin pyrin käyttämään jalkaa niin vähän kuin mahdollista, käytin keppejä ja myös jalan ulkosyrjää, jalkaterän lihakset olivat jännittyneet ja nivelet lukittuneet, eikä jalkaterän normaali kiertoliike sujunut. Sami muistutti, että kierto on ehdottoman tärkeä pronaatioliikkeessä, joka juostessa mahdollistaa jalkaterän ja nilkan iskunvaimennuksen. Kierron puute näkyi esimerkiksi yhden jalan kyykyssä, jossa polveni ja lonkkani korvasivat tasapainottavaa liikettä jalkaterän sijaan. Puute näkyi myös yhden jalan hypyissä, jossa vasemmalla koivella alastulon hallinta oli heikko ja joustamaton. Myös puoliero terveeseen puoleen oli huomattava. Lisäksi vasemman jalan hallinta varpaille noustessa oli heikko, jolloin nilkan tuki petti. Vasemman lonkan sisäkierto oli myös rajoittunut, joka vaikeutti juostessa lonkan ojennusta ja näin ponnistus ei ollut täydellinen.
Tässä kesällä murtunut jalka käsittelyssä.
Tämä jo alkoi kuulostaa korvissani kohtuullisen pahalta, ja vahvisti fiilistä siitä, että kiitos maailmankaikkeus, että olin löytänyt tieni jalkaterapeutin luokse.
Mutta eikä tässä vielä kaikki: Koska ulkoista kuormitusta eli minun keississäni juoksua oli ollut kohtuullisen paljon ja koska vasemman alaraajan hallinta oli kaukana täydellisestä, siitä(kin) oli seurannut lihasepätasapainoa ja toimintahäiriöitä vasemman säären, pohkeen ja lonkan alueella. Tuota vasenta, tukkoiselta tuntunutta lonkkaanihan olin hoidattanut muun muassa hierojalla viime aikoina.
Hoidossa sitten palpoitiin eli käsin tunnustelemalla löydettiin kyseisiltä lihasalueilta aktiivisia trigger-pisteitä, jotka vapautuivat käsittelyssä. Jalkaterän ja kantapään alueen lukot ja jumit avattiin mobilisaatiolla ja hoidon jälkeisissä testiliikkeissä liikkuvuus palasi vastaavaksi kuin oireettomalla puolella ja myös lihasten aktiivisuustaso nousi liikelaajuuden normalisoituessa. Paikoin painelu tuntui aika kivuliaalta, mutta joka kohdassa vaiva ikään kuin suli pois.
Jalkaterapeutilla.
Nyt jää sitten minun haltuuni se, että vaivat myös pysyvät poissa. Kotiläksyksi sain hieroa faskiapallolla jalkapohjia, jalkaterän sivua ja pohkeita sekä tehdä lonkan koukistajalle aktiivisia venytyksiä kuminauhalla. Lisäksi kotiläksyksi tuli vahvistavia harjoitteita, jotka palauttavat jalkaterän ja nilkan tukilihasten voimaa eli nousuja päkiälle korokkeella faskiapallo jalkaterän kantaosan välissä. Yksistään kun liikkuvuuden lisääminen ei riitä, vaan tarvitaan hallintaa ja voimaa, jotta iskunvaimennus on mahdollista tuottaa tehokkaasti juostessa.
Kuminauha on ihan mahtava kapistus.
Päkiälle nousu pallon kanssa korokkeella.
Lähetin seuraavalla viikolla myös eri jalkavaivasta kärsivän juoksevan puolisoni Samin pakeille. Siitä käynnistähän mösjöön tilanne on jo muuttunut, sillä hän reväytti nivelsiteensä viime viikonloppuna metsätreeneissämme. Luojan kiitos erittäin turvonnut, mustaksi ja sinipunaiseksi muuttunut ja aluksi todella arka nilkka ei ollut murtunut.
Kotiläksyjä olen tehnyt nyt joka toinen päivä, ja juoksu on tuntunut hyvältä ja kevyeltä ja erityisesti vasen lonkankoukistaja huomattavan paljon paremmalta. Olen juossut pitkiä ja lyhyitä lenkkejä, tunkannut ja myös pitkästä aikaa testaillut vähän vauhdikkaampaa juoksua pk-hölköttelyn sijaan. Tuntui mahtavalta.
Huhtikuun lopussa aion käydä tsekkauttamassa tilanteen Samin pakeilla uudemman kerran. Sinne suuntaa myös puolisoni, jonka koipi pitää saada kuntoon, kesällä alppireissu kutsuu.
Kepeitä lenkkejä ja tervettä kroppaa!
Jenny
P.s. SYDÄN tuossa alla on tullut jäädäkseen! Saa painaa!
Lue myös ja laita hyvä kiertämään:
12 asiaa, joiden avulla karistin 20 kiloa pysyvästi
Tein aikainventaarion – 9 tuntia viikossa Instagramissa
Comments are closed.