Miksi maksaa personal trainerille, jos itsekin osaa?
Miksi liikunta-alalla itsekin töitä tekevä palkkaa personal trainerin, moni on ihmetellyt, kun olen kertonut treeneistäni Noora Kenttämaan pienryhmässä ja yksilövalmennuksessa. Toki omakin tietämys liikunnasta ja treenaamisesta on laaja, mutta paitsi että olen saanut treeneihini inspiraatiota ulkopuolisesta avusta ja ryhmäpaineesta, olen tehnyt myös kokonaan itselleni uusia liikkeitä ja saanut parannusvinkkejä tuttujen liikkeiden tekniikassa. Ja niin se vain on, että ne inhokkiliikkeet, joista ei niin tykkää, jäävät helposti omassa treenissä itsenäisesti tekemättä, vaikka tietää, että niitä kannattaisi tehdä. On se kumma, että haluaisi vain tehdä liikkeitä, joissa on edes kohtuullisen hyvä.
Niin ja hei! Vasalopettin Stafettvasanista selvitty kunnialla ja hiihtorapsaa on tulossa huomenna. Tuli muuten tehtyä talven ensimmäinen ja viimeinen pertsalenkki samalla kerralla!
Lämmittelyä kehonpainolla
Mutta ensimmäinen pt-tuntini Nooran kanssa on nyt takana ja pakko sanoa, että oli hauskaa ja virkistävää. Lämmittelyn tein myös liikkuvuutta parantavilla kehonpainoliikkeillä. Liikkuvuusliikkeet ovat tällä hetkellä kohtuullisen hyvin hallussa, verrattuna vaikka vuoden takaiseen, sillä teen niitä kotona lähes päivittäin ja motivoivaa on huomata, miten nopeasti liikkuvuus paranee, kun vain tekee oikeita asioita.
Kehonpainoliikkeitä tykkään tehdä salilla lämmittelynä itsenäisestikin, enkä juuri koskaan enää lämmittele salilla juoksumatolla tai crosstrainerilla. Kehonpainoliikkeillä lämmitellessä koko kroppa on useimmiten töissä ja lämmittelyliikkeitä voi myös kohdistaa juuri niihin kehon osiin, jotka itse treenissäkin ovat töissä. Olisi aika hassua ja typerääkin vaikka juosta ensin ja sitten mennä tekemään täpöllä penkkipunnerrusta!
Salilla eka, salilla vika. No ei. 12 päivän treenijaksoon tulee 2-3 salitreeniä, juoksu pysyy pääosassa.
Isoja perusliikkeitä
Nooran kanssa keskityimme ekassa treenissä maastavetoon ja kyykkyyn. Huomasin, että vaikka erityisesti jälkimmäistä olen tahkonnut vaikka kuinka esimerkiksi ryhmäliikunnassa tosin kevyillä painoilla, kummankin tekniikassa löytyy aina vain parannettavaa. Treenaaminen on ikuista oppimista ja oman kehon hallinnan ja tuntemuksen lisäämistä, mutta se ei haittaa, sillä onhan tämä koko elämä niin sanotusti matkalla olemista.
Maastavedossa vastaan tuli ongelma, kun liikkeeseen alettiin lisätä painoja: selkä, keskikeho ja takareidet olisivat jaksaneet, mutta ote alkoi livetä tangosta. Saman olen huomannut ihan vain roikkuessani puolapuissa tai leuanvetotangossa. Kestävää grippiä ja hyvää käsien puristusvoimaa onkin treenattava roikkumalla lisää. Jos puristusvoima on huono, ei vain jaksa pitää kiinni pitkään kovin painavasta tangosta.
Jalkapöydän murtuma oli pitkäaikainen riesa
Lisäksi tein askelkyykkyjä kahvakuula pään yläpuolella suoralla kädellä. Jalkapöydän murtuminen esti askelkyykyt (ja mm. lankut) kuukausiksi, koska en voinut taittaa jalkaa niin, että vain päkiä oli lattiassa. Vaikka murtuma parantui, kyseinen jalka on ollut toista heikompi ja sitä se taitaa olla vähän vieläkin. Vasta 6 kuukautta murtumasta pystyin alkaa tehdä askelkyykkyjä isommilla painoilla. Keho on ihmeellinen, kun se korjaa itse itseään, mutta sille on myös annettava aikaa toipua ja parantua.
Pienryhmätreeneissä teimme jälleen pääliikkeinä maastavetoa ja sen lisäksi penkkipunnerrusta. Alan pikku hiljaa päästä käsiksi tuohon maastavedon parempaan tekniikkaan. Kyynärpäät pysyvät kohti kylkiä (Noora neuvoo ikään kuin “katkaisemaan” tangon, mikä on hyvä ohje ja saa kyynärpäät automaattisesti kääntymään oikeaan suuntaan) ja rintakehä auki, kun tankoa aletaan nostaa alhaalta ylös. Aiemmin olin yläkeholtani ehkä turhan supussa, vaikka selkäni on ainakin peilistä katsottuna pysynyt suorana mavessa.
Lopuksi teimme vielä punnerrus- ja kyykkysarjoja lattialla. Gutaa!
Lyhyt ja ytimekäs treeniohjelma
Sain myös lyhyen ja ytimekkään treeniohjelman, mutta siitä lisää, kun olen päässyt sen tekemään. Oman treeniohjelmani tarkoituksena on lisätä voimaa kehoon ja ennen kaikkea lisätä voimaa kehoon niin, että se tukee erästä tavoitettani ja juoksua. En niinkään tavoittele juoksuvauhtien kasvatusta, vaan sitä, että selviän ehjänä ja hyvinvoivana esimerkiksi tämän vuoden ultramatkoista. Juoksijana haluan olla kuin juna, tasainen ja kestävä.
Onko sulla ollut personal traineria? Jos, niin kiinnostaisi kuulla, että miksi!
Mahtavaa alkavaa viikkoa,
Jenny
P.s. SYDÄN tuossa alla on tullut jäädäkseen! Saa painaa!
Lue myös:
Comments are closed.