Avainsana: juoksu

tärkein nukkumisrutiini

tärkein nukkumisrutiini

Huomasin taas, että tärkein nukkumisrutiini on oikeasti tärkeä, eikä siitä auta kovin usein luistaa. Juuri kun takana oli muutama paremmin nukuttu yö – tulivat pienimuotoiset työpaikan kesäjuhlat. Pitkän etätyöputken jälkeen oli totta kai ihana nähdä kollegoja ja syödä ravintolaruokaa, mutta niinhän siinä kävi kuten epäilin. 

ekalle maratonille semivähillä juoksuilla

ekalle maratonille semivähillä juoksuilla

Huh, nyt kun mietin ekaa maratoniani kesäkuussa 2017, voin vain todeta, että ekalle maratonille tuli lähdettyä semivähillä juoksuilla. Paljon on kysytty siitä, millaisella harjoittelulla juoksin ensimmäisen maratonin vuonna 2017 kesäkuussa Tukholmassa. Tässä rapsaa siis siitä. Tukholmaan varasimme paikat mösjöön kanssa hetken mielijohteesta joulun tienoilla. Vaikka 

Kolme juoksutreeniä viikossa – näin juoksen juuri nyt

Kolme juoksutreeniä viikossa – näin juoksen juuri nyt

Jos ennen keräsin enemmänkin viikoittaisia juoksukilsoja, nyt olen pyrkinyt tekemään mahdollisimman erilaisia treenejä kilsojen keräilyn sijaan. Tällä hetkellä, kun olen vuokrannut spinningpyörän kahdeksi kuukaudeksi, ja se olla möllöttää parvekkeella, teen osan erityisesti peruskestävyystreenistä pyörällä. Ihanan helppoa ja kätevää! Ja tauolle vetäytyneenä sisäpyöräilyohjaajana tykkään kyllä ihan tosi paljon tahkota tuolla pyörällä. Ei muuta kuin hyvät musat korviin ja koivet rullaamaan.

Keskimäärin kolme juoksutreeniä olen silti mahduttanut viikkoon: yhden lenkin poluilla kaikille mahdollisille kiville ja kukkuloille kiiveten (1,5 h), yhden peruskympin hölkän (joka tosin joskus saattaa myös venyä) ja yhden vetotreenin. Pyörällä olen polkenut peruskestävyyttä noin kaksi kertaa viikossa. Pyörä tuli meille 26.4. ja sen jälkeen olen polkenut sillä Stravasta tarkistettuna 9 treeniä. Pyörä lähtee meiltä kesäkuun lopussa, ja erityisesti koska kesäkuu tulee olemaan alkavien ja jatkuvien juoksukoulujenkin takia työntäyteinen, sillä tuskin kovin paljon ehdin siis kesäkuussa enää polkea.

Mutta: Kaikki juoksutreenit ovat siis erilaisia. Varsinaisia pitkiksiä olen tehnyt vain vähän viime kuukausina, mutta uskon kyllä, että niistäkin inspiroidun tässä pikku hiljaa kesää kohti. Mielenrauhaa ovat tarjonneet erityisesti polkulenkit, joita olemme mösjöön kanssa tehneet viikonloppuaamuina Paloheinässä ja Haltialassa. Olen superonnellinen siitä, että pääkaupunkiinkin on jätetty metsää ja Keskuspuistohan on ollut ihan lempparini jo lapsesta. Olen asunut Paloheinässä lapsuuteni ja nuoruuteni ja siksi siellä juoksentelulla on näin keski-iän lähestyessä myös tunnetasolla merkitystä. Tykkään poluilla mahdollisimman epätasaisesta maastosta ja juurakot ovat ihan bäst! Lisäksi kiipeilemme juostessa kiville ja kukkuloille, jotka nyt eteen sattuvat. Ja pitkospuut ovat kans jotenkin sykähdyttävät, vaikka täällä etelässä varmasti aika vaatimattomia verrattuna pohjoisen pitkospuihin.

Vetotreenejä olen tehnyt ystäväni Niinan kanssa nyt jo säännöllisesti parin kuukauden ajan kerran viikossa. Ensin juoksimme viissatasia (6 x, 8 x, 10 x ja 12 x) parin minuutin palautuksilla noin 4:30–4:50 keskivauhdeilla per kilsa. Viissatasten jälkeen olemme tehneet kakssatasia (18 x, 20 x, 22 x, 24 x) noin 3:45–4:00 keskareilla ja 90 sekunnin palautuksilla. Tämän viikon viimeisten kakssatasten jälkeen suunnittelen meille taas uuden neljän viikon setin, jotta pysyy mielenkiinto yllä noita vetoja kohtaan ja myös kehitys progressiivisena.

Yhden lenkuran olen sitten hölkötellyt yksikseni lähinnä musa korvissa. Olen alkanut kaivata vähän uusia lenkkireittejä ja tarkoitus onkin nyt suunnata myös Herttoniemen poluille ja ehkä muutenkin itäänpäin ja pitkästä aikaa taas Vantaanjoen vartta pitkin. Näin mennään nyt, ja sitten taas toisin. Kesäkuussa minulla onkin keskimäärin viisi tuntia juoksuohjauksia viikossa + mahdolliset henkilökohtaiset tekniikkaohjaukset, joten katsotaan, miten omille juoksuille jää aikaa. Ainakin vedot aion tehdä, koska nyt hyvin käyntiin lähtenyttä kehitystä en haluaisi menettää.

Juoksuiloa! Olisi hauska kuulla SUN treeneistä, vaikka blogikommentit ovat nykyään lähes suoranaisia ihmeitä! Lisää juoksujuttuja löydät juoksu-kategoriasta!

Jenny

Tule Instagramiin!

Tule Facebookiin!

Lue myös nämä: 

Rakkaus tekemiseen on tärkeintä

Se on liikuttu, mikä on jaksettu

Väsymys – tunnistaminen – uusi alku

Kotitoimiston ergonomia kuntoon ja alekoodi Sallille

Pakko pysähtyä – mutta asenteella on merkitystä

Huomioi arjen kuormitus liikunnassa ja aktiivisuudessa

Arjen ei pitäisi olla selviytymistä

Se on liikuttu, mikä on jaksettu

Se on liikuttu, mikä on jaksettu

Se on liikuttu, mikä on jaksettu. Olen mennyt aikalailla tunteen ja tilanteen mukaan. Alkuvuodesta liikuin säännöllisesti ja ohjasin Vauhtisammakon juoksukoulun ryhmiä Helsingissä. Sitten tuli korona, juoksuryhmät jäivät tauolle ja työt siirtyivät kotiin. Tapahtui kaikenlaista koronan lisäksi, nukuin viikkoja huonosti ja lakkasin kirjoittamasta treenejä kalenteriini. Kun 

näin yhdistän juoksua ja voimaharjoittelua

näin yhdistän juoksua ja voimaharjoittelua

Keho kaipaa voimaharjoittelua erityisesti nyt, kun ergonomia kotikonttorissa ei ole ihan kohdallaan. Ja jotta ajatukset pysyvät kirkkaana ja mieli rauhallisena, olen urheillut oikeastaan päivittäin. En tavoitteellisesti enkä suorittaen, vaan enemmänkin olen tehnyt sitä, mihin on ollut fiilistä minäkin päivänä. Salitreeni on vaihtunut kotijumppiin, joita olen 

Juoksu maistuu ja kulkee taas

Juoksu maistuu ja kulkee taas

Juoksu maistuu ja kulkee taas! Olen jälleen aivan innoissani juoksusta! Olen ollut siitä toki innoissani jo useamman vuoden ja tykkään hulluna Vauhtisammakon juoksukoulujen ohjaamisesta, mutta viime viikkojen aikana, oikeastaan tämän vuoden puolella, oma treeni on lähtenyt uuteen nousuun, ja oikein odotan, että pääsen juoksemaan. Tuntuu, että viimeksi kun olen ollut tässä tilanteessa, siitä on jo tovi. Toki välissä on ollut kaikennäköistä viimeisen parin vuoden aikana: influenssa, jalan murtuminen ja reisi-lonkkavaiva, mutta nyt tuntuu vahvasti siltä, että suunta on oikea.

Ja mitä tarvittiin siihen, että tämä fiilis iski päälle ja kovaa? Vaihtelevuutta tekemiseen ja sitä omaa tekemistä ohjaamisen lisäksi. Syksyllä ohjasin nimittäin paljon juoksua ja oma juoksu oli aika vähäistä, se kulki rinnalla ajan ja voimien mukaan. Vaikka ohjaa, sitä omaa monipuolista tekemistä ei saa unohtaa! Tähän pisteeseen päästäkseni on vaadittu paljon peruskestävyyden hinkkaamista, mutta myös polkujuoksua Keskuspuistossa, tonnin vetoja asvaltilla, myös kakssatasia, joita olen välillä tehnyt, koska ne ovat kivoja, ja paluu Jätemäkeen tauon jälkeen. Toki vasta palasin pitkien vetojen ja eilen mäkitreenin pariin, mutta minkälaisen energiapuuskan ne toivat samantien mukanaan! Uskon vahvasti, että on myös tarvittu voimatreeniä ja joogaa, joita teen kumpaakin pari kertaa viikossa. Tähän on tarvittu myös kehonhuoltoa ja erityisesti lonkan alueen ja jalkaterän lihasten vahvistamista sekä liikkuvuusharjoitteita, joita teen useamman kerran viikossa ihan täällä kotona.

Eilinen treeni Jättärillä.

Jättärille paluu oli suunnitteilla jo aiemmin, mutta erilaisista muuttuvista tekijöistä johtuen pääsin sinne vasta eilen. Koska tunkkasimme ja juoksimme vain kahta loivempaa mäkeä, treeni tuntui yllättävän hyvältä ja kevyeltä! Pari tuntia hurahti kuin siivillä höpötellessä kaverin kanssa: kasaan saimme 700 nousumetriä ja 14 kilometriä.

Otin käyttööni myös Stravan ja uusi urheilukello vanhan temppuilevan tilalle on harkinnassa – olen aikeissa vaihtaa Garminiin Suunnosta, jota olen käyttänyt yli vuosikymmenen. Saa nähdä, tottuuko kaltaiseni tätijuoksija uuteen vempaimeen.

Erilainen juoksija kuin ennen vaan ei huonompi

Juoksijana olen nykyään hyvin erilainen kuin olin vaikka 6 vuotta sitten. Vauhditkin ovat noista ajoista tippuneet aika tavalla, tosin vastaavasti matkat ovat pidentyneet ja peruskestävyys on parantunut huimasti. Tuolloin aiemminhan ohjasin ryhmäliikuntaa pitkälti vk-alueella, ja pk-treeni oli olematonta. Pystyin juoksemaan kympin kovaa, mutta siihen se sitten tyssäsi. Aiemmin juoksin myös usein samoilla kulmilla ja samoja vauhteja, enkä varmasti ollut ainoa, joka tekee niin.

Lokakuussa kävin tekemässä kympin testijuoksun mösjöö jäniksenä, ja ajaksi sain tuolloin 51:45. Olin siihen ihan tyytyväinen, koska kovemmat vauhdit olivat tosiaan olleet jo pidemmän aikaa vain lähes ajatuksen tasolla. Päätinkin, että käyn uusimassa kympin testijuoksun jälleen huhtikuun alussa – tavoitteena on päästä alle tuon 50 minuutin, ja uskon, että se on hyvinkin mahdollista. Ja miksi tämä tavoite – ihan vain huvin vuoksi!

Tonnin vedot Sompasaaressa.

Ei vain juoksua

Ehkä tämä juoksu maistuu nyt näin hyvältä ja tuntuu mahtavalta, kun en ole vain juossut, kuten tein pitkälti 2017 kesästä aina jalan murtumiseen 2018 kesään. Ja vaikka ohjaaminen on mahtavaa, olen huomannut omien treenien tärkeyden. Niitä kaipaa paitsi kroppa myös pääkoppa. On ollut ihana juosta jonkun kaverin tai mösjöön kanssa ja välillä myös ihan yksin. Joko musiikilla tai ilman.

Vaikka voisi kuvitella, että juoksu on aika monotoninen laji, niin sitähän se ei ole laisinkaan. Vaihtoehtojahan on hurjasti aina juoksualustasta treenien sisältöön. Itselle tärkeä osa juoksua on myös tuo lihaskunnosta ja liikkuvuudesta huolehtiminen ja asioiden tekeminen niin, että olen mahdollisimman terve ja saan juosta ilman vaivoja. Tämä tavoite ei itselleni tule vain juoksemalla, vaan vaatii myös muunlaista tekemistä.

Ihania lenkkejä jokaiselle!

Jenny

Sydän on tullut alle jäädäkseen, saa tykätä!

Tule Instagramiin!

Tule Facebookiin!

Lue myös nämä: 

Juoksukouluja Helsingissä

Polkujuoksua Puerto Ricossa

Huomioi arjen kuormitus liikunnassa ja aktiivisuudessa

Neljä kuukautta elämäni kolmanteen ultramatkaan

Arjen ei pitäisi olla selviytymistä

Treenivuosi tammikuusta kesäkuuhun – juoksua, punttia ja valmistautuminen Tour du Mont Blancille

Treenivuosi tammikuusta kesäkuuhun – juoksua, punttia ja valmistautuminen Tour du Mont Blancille

Treenivuosi 2019 oli mahtava – postauksessa tammi–kesäkuun treenit. Tämä vuosi alkaa olla lopuillaan, vaikka itsestäni ei tunnu yhtään siltä, että joulu lähestyisi. Toki meillä kuopus on asettanut minun mummini vanhat joulukoristeet esille, mutta tämä syksy meni niin nopeasti, että pääkoppani ei ole vielä tajunnut sitä, 

Mahtava juoksukoulusyksy alkaa olla lopuillaan – tammikuun lopussa tavataan taas

Mahtava juoksukoulusyksy alkaa olla lopuillaan – tammikuun lopussa tavataan taas

Mahtava juoksukoulusyksy alkaa olla lopuillaan. Marraskuu on puolivälissä ja ohjaamani Vauhtisammakon juoksukoulun Helsingin juoksuryhmät vetäytyvät pian tauolle. Aloitimme jo syyskuussa Alkajien ja Start-ryhmän kanssa, ja lokakuussa alussa mukaan tulivat Kuntoilijat. Kuntoilijoiden kanssa jatkamme vielä kaksi kertaa joulukuussa, mutta kaksi muuta ryhmää loppuvat marraskuun viimeisellä viikolla. 

Sama paino, mutta eri kroppa – keho on muuttunut lihaskuntotreenin myötä

Sama paino, mutta eri kroppa – keho on muuttunut lihaskuntotreenin myötä

Sama paino, mutta eri kroppa – keho on muuttunut lihaskuntotreenin myötä. Eilen aamulla kävin taas treenaamassa voimavalmentaja Noora Kenttämaan kanssa. 16 kuukautta sitten heinäkuussa, kun mursin jalkani, palasin salille, mikä on yksi parhaita päätöksiäni jälleen kerran. Ensin treenasin itsekseni ja toki voisin treenata nytkin yksin, mutta minusta on mahtavaa saada palautetta esimerkiksi liiketekniikasta ja tehdä ammattilaisen tekemiä treenejä ja treeniohjelmia.

Vahvempi olo

Lihaskuntoharjoittelu on paitsi tehnyt olosta vahvemman, on se myös muokannut kroppaa ja erityisesti ryhtiä. Hyödyttäähän voimatreeni juoksuakin ja itse asiassa ihan kaikkea arkea. Myös juoksuasento on parantunut. Mutta kun istuu päivät pitkät toimistolla läppärin äärellä, niin alkaahan se istuminen läppärin äärellä näkyä kehossa. Lihaskuntotreeni ja myös liikkuvuusharjoittelu ovat ainakin itselläni ihan avainasia pitää erityisesti selkä ja niskahartiaseutu kunnossa.

Nooran treeneihin päädyin joskus tämän vuoden tammikuun tienoilla, jolloin ostin paikan hänen pienryhmästään. Olimme pari kertaa treenanneet aiemmin yhdessä, joten tiesin, mitä on tulossa. Sen jälkeen olen käyttänyt Nooran yksilövalmennuspalveluja ja ostanut aina viiden kerran ”kortin” kerrallaan.

Kun treenasin pääsykokeisiin, oli mahtavaa, että oli asiantuntevaa apua tarjolla. Kun kokeissa sitten sössin sen ylätaljan, lähti ensimmäisten viestien joukossa viesti Nooralle – luonnollista. Nyt kun minulla ei ole toistaiseksi sen kummempia ”lihaskunnollisia” tavoitteita paitsi pysyä mahdollisimman terveenä ja ehjänä ja pystyä juoksemaan, olen jatkanut Nooran kanssa treenaamista pari kertaa kuussa.

Sama paino, mutta eri keho.

Puntin ja juoksun yhdistäminen on muokannut kehoa

Mutta vasta eilen oikeastaan tajusin sen, mitä punttitreeni ja sen yhdistäminen juoksun kanssa on tehnyt keholleni. Painan tällä hetkellä tismalleen saman verran kuin vuosi sitten eli 68,5 kiloa. Noissa kuvissa on siis tasan vuosi eroa ja painoni on sama. Kun muutin elämäntapojani, paino putosi tuohon lukemaan ja siinä se on tasaisesti voisiko jopa sanoa, että jumittanut, nyt jo reilu pari vuotta. Mutta kun katselin vuoden takaisia kuvia itsestäni, huomasin, että vaikka paino on prikulleen sama, kroppa on muuttunut.

Jos vuosi sitten Patagonian kevytuntsikasta meni vetoketju juuri ja juuri kiinni, niin vaikka paino on sama, takissa on nyt tilaa. Eli tämä oli taas hyvä muistutus itsellenikin siitä, että painoa on turha tuijottaa eikä vaakalukema aina kerro kaikkea. Maaliskuussa kävin kehonkoostumusmittauksessa, joten ihan viime syksyltä asti ei ole dataa, mutta kun joulukuussa aion uusia tuon kehonkoostumusmittauksen, kuulen lisää siitä, miten kroppa on muuttunut kahdeksassa kuukaudessa.

Paljon on kysytty siitä, miten yhdistän salitreenin ja juoksun, ja palaan siihen pian omassa postauksessa! Olen perusliikkeiden ystävä ja tykkään kokonaisvaltaisista liikkeistä. Lemppareitani ovatkin esimerkiksi maastaveto, penkkipunnerrus, kyykky ja pystypunnerrus. Ylätaljaan minulla oli  pitkään vihasuhde, mutta pikku hiljaa alan lämmetä myös sille. Yksi saavuttamaton tavoite on ottaa leuanveto haltuun, mutta siihen on vielä matkaa. Nooran opissa ja itse treenaten se kuitenkin on aivan mahdollista!

Kivaa perjantaita! Tämä lähtee nyt iltasella kahden 8-vuotiaan kanssa Sirkus Finlandiaan. Menevät taas unirytmit sekaisin, hih!

Jenny

Tule Instagramiin!

Tule Facebookiin!

Polkujuoksua Nuuksiossa

Polkujuoksua Nuuksiossa

Polkujuoksua Nuuksiossa – ihan parasta! Päätin jo alkuviikosta, että lauantaina haluan lähteä juoksemaan Nuuksioon, oli ilma mikä tahansa. Lauantaisin pidän usein treenivapaan päivän, koska tunnen tarvetta palautua rankasta viikosta. Nyt kuitenkin halusin mennä metsään, eikä puolisoani mösjöötä tarvinnut houkutella. Veimme kuopuksen serkulleen leikkimään ja otimme