tärkein nukkumisrutiini

tärkein nukkumisrutiini

Huomasin taas, että tärkein nukkumisrutiini on oikeasti tärkeä, eikä siitä auta kovin usein luistaa. Juuri kun takana oli muutama paremmin nukuttu yö – tulivat pienimuotoiset työpaikan kesäjuhlat. Pitkän etätyöputken jälkeen oli totta kai ihana nähdä kollegoja ja syödä ravintolaruokaa, mutta niinhän siinä kävi kuten epäilin. Olin liikenteessä autolla ja vietyäni työkaverin kotiinsa, olin kotona vasta 23.10. Monelle se voi olla aikainen aika, mutta itselleni hyvin myöhä. Yleensähän olen sängyssä jo talviaikaan puoli ysin kieppeillä, kesällä puoli tuntia tai tunnin myöhemmin. Tuona juhlailtana olin sängyssä vasta puoli kahdentoista aikaan, ja sitä sainkin sitten odotella. Yöunien saldo oli ehkä kuusi tuntia ja aamulla olo oli kammottava. Eikä seuraavakaan yö vielä sujunut, eli nukkumisrutiineista poikkeaminen sekoitti kaksi yötä. Nukkumisrutiini tai -rutiinit ovat siis tärkeitä.

Nimittäin rutiinit ovat itselleni nukkumiseen liittyen kullanarvoisia, ja tärkein niistä on se, että menen samaan aikaan sänkyyn oli sitten arki tai viikonloppu. Pienikin poikkeaminen nukkumisrutiineista tekee usein huonoa. Olen hyväksynyt sen, että asia on näin, eivätkä nukkumiseen liittyvät rutiinit minua harmita. Päinvastoin ne tuovat turvaa ja antavat luottamusta siihen, että tulee nukuttua.

Aamujuoksun jälkeen naama ja paita ovat sävy sävyyn.

Eilen puolisoni mösjöö oli pyörälenkillä ja kotona vasta kahdeksan jälkeen. Kun hän sitten söi iltapalaa, tein itse kehonhuoltoa olkkarissa putkirullalla. Availin rintarankaa ja myös hieroin niskaa ja kallonpohjaa: asetin sen särmikkäimmän rullamme niskan alle ja kääntelin päätä varovaisesti ees taas. Ja kylläpä teki hyvää! Talvella pilateksessa ohjaaja kokeili jossain liikkeessä juuri noita kallonpohjan ja niskarusetin lihaksiani, ja totesi, että olivatpa ne jumissa. Luulen, että sain niitä eilen aika hyvin auki ja ehkä siksi niskahartiaseutukin rentoutui ja nukuin yllättäen kuin tukki. Heräsin yöllä, mutta en jäänyt valvomaan, ja aamulla oli niin energinen fiilis, että pääsin kuin pääsinkin tekemään viikon ekan treenini ja juoksemaan 10 x 600 metrin vedot 4:52 keskarilla ja parin minuutin palautuksilla. Tällä viikolla nimittäin olen tehnyt sekä yksilö- että ryhmäohjauksia enkä ole ehtinyt tehdä omia treenejä.

Viikonloppu menee suppaillessa, sillä ostin itselleni synttärilahjaksi sup-laudan! Eli sup-kuulumisia tulossa viikonloppuna.

Ihanaa perjantaita!

Jenny

Tule Instagramiin!

Tule Facebookiin!

Lue myös nämä: 

Kolme juoksutreeniä viikossa

Rakkaus tekemiseen on tärkeintä

Se on liikuttu, mikä on jaksettu

Väsymys – tunnistaminen – uusi alku

Kotitoimiston ergonomia kuntoon ja alekoodi Sallille

Pakko pysähtyä – mutta asenteella on merkitystä

Huomioi arjen kuormitus liikunnassa ja aktiivisuudessa

Arjen ei pitäisi olla selviytymistä



Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *