Onni on…
Ilman mokia ensimmäistä kertaa ohjattu uusi 83 Bodypump-ohjelma. 20 kanssatreenaajaa Otahallissa klo 7.15. Hyvin sujunut haastattelu. Sinulta saamani palaute blogistani. Taapero, joka nukkui viime yönä yhtä jaksoisesti iltakahdeksasta aamukuuteen. Kollegat työhuoneella. Puolison tekstiviesti. Tyttärien reippaus aamulla. Hienosti sujunut kirjapalaveri kustantajan luona. Ne kolme tiettyä ihmistä, joiden kanssa kirjaa saan tehdä. Helposti löytynyt parkkipaikka. Ystävän sähköposti. Tieto siitä, että kaiken tämän aherruksen jälkeen saan viettää pari päivää lomaa.
Eilen mietin keskellä kaikkea tätä rutistusta, että voi jee, mistä tämä hyvä fiilis oikein kumpuaa. Mitään erityistä, suurta tai mahtavaa ei ollut tapahtunut. Ulkona satoi vettä.
Jos aina odottaa saavansa onnea suurista asioista, kaikki se pieni, mutta tärkeä onni saattaa livahtaa ohi. Tottahan on, että aina ei edes huomaa noteerata sitä kaikkea hyvää, mikä on, kun paahtaa tukka putkella paikasta toiseen, tunnista tuntiin, viikosta viikkoon.
Välillä on hyvä pysähtyä miettimään sitä, mikä omassa elämässä on sellaista, joka tuo itselle hyvää oloa. Eikä pysähtyminen tarkoita sitä, että pitäisi meditoida tuntikausia tai että ainoa oikea ratkaisu elämän merkityksen löytämiseen on joogata itsensä tainnuksiin, vaikka jooga erinomainen laji onkin. Liikennevalot on ihan hyvä paikka pohtia oman elämän hyviä asioita. Tai ruokakaupan kassajono.
Timanttisen upeaa päivää jokaiselle!
Comments are closed.