Eilen ideoin koko iltapäivän ja pääkoppa ajatuksista sekaisin suuntasin Teemun sisäpyöräilytunnille Meilahteen. Kyllä teki hyvää olla treenaamassa ilman, että pitää jatkuvasti keskittyä ja ottaa kontaktia tunnilla polkijoihin. Mukavaahan sekin on, mutta joskus on hauska kun voi vain polkea, kelailla omia juttuja ja nollata omaa päätä. Toiset rentoutuvat shoppailemalla, jotkut alkoholilla, minä urheilemalla. Eilinen treeni teki tehtävänsä. Tunnilta poistui hyväntuulinen ihminen.

Muutenkin ohjaajakollegojen tunneilla käyminen on tarpeellista oman kehityksen kannalta. Eilisellä tunnilla mieleeni tuli se, että itse voisin skarpata siinä, että kerron tarkemmin, mitä tunnillani tehdään seuraavaksi. Ainakin perustuntia ohjatessa, jossa on mukana aloittelijoita. Perustunti on ihan jees treeni ja tarpeellinenkin peruskunnon luomisen tai palauttelevan treenin kannalta. En siltikään voi sille mitään, että tykkään enemmän sisäpyöräilytunneista, joissa painetaan täysillä menemään. Silloin olen tehnyt hyvän treenin, kun tunnin jälkeen on olo, että annoin kaikkeni. Kantaisiko joku minut autolleni?

Eilinen ohjaaja on muuten hyvä esimerkki siitä, että haaveet ja unelmat toteutuvat. Aktiivisen sisäpyöräilyn harrastamisen jälkeen hän on siirtynyt itse asiakkaasta ohjaajaksi peruskoulutuksen kautta. Tekemällä oppii parhaiten. Se pätee moneen asiaan. Myös kirjoittamiseen. Mitä enemmän kirjoitan, sitä paremmin se sujuu. Mitä enemmän ideoin, sitä idearikkaammaksi muutun?

Kesä meni niin työn touhussa, etten ehtinyt tai ehkä oikeammin en jaksanut juurikaan ideoida juttuja. Nyt kun viimeisetkin sovitut artikkelit alkavat valmistua, on vain keksittävä uusia, mahtavia ja kiinnostavia ideoita. Ja koska pyörähän on jo keksitty, pitää miettiä uusia näkökulmia ja käsittelytapoja myös niihin tuttuihin asioihin. Aaargh! Joskus tuntuu siltä, että kaikesta on jo kirjoitettu. Toisinaan taas pääkoppa suorastaan tulvii hyviä ajatuksia. Liekö Piksun hampaiden tulolla ja yöllisillä valvomisilla yhteys tähän, että tunnen olevani täysin jumissa. Mutta kyllä tämä Writer’s Block tästä katoaa. Ehkä jo tänään illalla lenkkipolulla!