Salli vei selkäkivut

On toiseksi viimeisen Salli-satulatuolipostauksen aika. Viimeisessä, ensi viikolla ilmestyvässä postauksessa arvon yhden kotimaisen Salli-satulatuolin kaikkien kommentoijien kesken.

Viime aikoina testiin saamaani Salli-tuolia on käyttänyt minun sijaani työhuonekollegani Juha, joka nappasi Sallin käyttöönsä studiomme puolelta aloittaessaan työskentelyn pienessä yhteisössämme. Ja onneksi nappasi, sillä Juha kertoi päässeensä tuolia ja tuolista riippuvaa istuma-asentoa vaihtamalla eroon selkäkivuista, joista oli kärsinyt jo 15 vuoden ajan!

Itse en ole enää muutamaan vuoteen kärsinyt siitä vihlovasta selkäkivusta, joka minua satunnaisesti vaivasi ja saattoi iskeä milloin tahansa. Pahimmalla kivun hetkellä oikeastaan missään asennossa oleminen ei tuntunut hyvältä, mutta lopulta kipu aina katosi yhtä ihmeellisesti kuin tulikin. Työtuolini on myös yhä se sama 1980-luvulta peräisin oleva kitisevä rullilla varustettu toimistotuoli, mutta omalla kohdallani uskon, että runsas liikunta ja erityisesti vatsa- ja selkälihasten vahvistaminen, selän liikkuvuuden parantaminen ja niskahartiaseudun hyvinvointiin keskittyminen on toiminut itselläni selkäkipuja ennaltaehkäisevänä. Liikuntaa ei siis saa unohtaa, eihän!

Yhä edelleen myös jatkan sillä linjalla, että aina kun voin, seison ja kävelen. On muuten ollut hienoa huomata, miten kolmevuotiaanikin aamun yhteisillä metromatkoillamme on omaksunut asenteeni. Miksi istua, kun voi seistä? Tänään hän tosin lähes makasi metron lattialla velttona kuin makaroni, koska taisi nousta väärällä jalalla. Voi noita pieniä! Juuri eräänä aamuna kuuntelin vaivihkaa, kun metrossa istuen matkustaneet kaksi naista keskustelivat siitä, että istuminen on vaarallista. Monella on tietoa, mutta toteutus onkin sitten eri juttu. Itsekään en jaksa lakata ihmettelemästä, miten paljon me nykyihmiset istumme. Ihminen on kuitenkin lopulta luotu liikkumaan, ja jos istuu työmatkat, työpäivät ja vielä kotona illat, niin varmasti alkaa jonkinlaisia fyysisiä vaivoja pukata jo reilusti ennen eläkeikää, ainakin jos tuoli on yhtä kammottava kuin tämä oma kasariversioni.

Juhakin kertoi jonkin verran urheilevansa selkäkipujenkin takia ja muutenkin pysyäkseen kunnossa, mutta liikunta on ennen lähinnä lievittänyt kipuja, eikä ole poistanut niitä kuitenkaan kokonaan. Krampit, noidannuolet ja viime keväinen välilevynpullistuma häiritsivät olemista ja työntekoa milloin enemmän, milloin vähemmän.

Ja sitten alkoi Juhan ja Sallin yhteinen matka. Ferrarinpunainen Salli oli ensimmäinen satulatuoli, jota Juha on käyttänyt ikinä. Kuukauden verran Juha totutteli tuoliin ja aluksi pitkä yhtämittainen istuminen aiheutti alakehossa epämukavia tuntemuksia ja tottumattomuussärkyjä. Siitä muutaman viikon päästä Juha huomasi, että hän vain istuskeli, eikä selkävaivoja ollut enää ollenkaan.

Aika pienellä vaivalla voi elämänlaatu kohentua, ja ihan oikeasti meidän kannattaa miettiä sitä, miten paljon ja millä me istumme. Meidän on syytä miettiä myös sitä, miten paljon ja millaisella alustalla makaamme, mutta se on jo toisen postauksen arvoinen tarina se.

Oletko ikinä laskenut, miten paljon sinä istut päivittäin ja oletko siitä huolissasi?

Iloista torstaiaamua sinulle!

Sallin nettisivuilla löytyy kattavasti tietoa myös istumaterveydestä.