Avainsana: työelämä

Jaksamisen parantamiseen ei ole poppakonsteja

Jaksamisen parantamiseen ei ole poppakonsteja

Huomenta! Täällä taas linjoilla syysaikataulun mukaisesti eli heräsin ennen kuutta. Sitä olen miettinyt, ettei jaksamisen parantamiseen ole poppakonsteja. Jatkossakin on syytä vaikuttaa stressin ja ylikuormituksen syihin, eikä käyttää laastaria ensiapuna. Kesäloma on lomailtu muutamaa ekstrapäivä lukuun ottamatta, jotka jätin syksymmälle aikataulusyistä. Kun lauantaina palasimme saaresta 

Itselle väärä työ vaikutti mielialaan, motivaatioon ja luisutti alakulon puolelle

Itselle väärä työ vaikutti mielialaan, motivaatioon ja luisutti alakulon puolelle

Mitä sulle kuuluu? Näytät joka paikassa niin pirteältä, että kateeks käy, kirjoitti rakas ystäväni WhatsApp-viestissään. Juuri nyt neljän päivän niistämisen jälkeen näytän lähinnä petteri punakuonolta, mutta ihanasti sanottu ja se sai itsenikin oikein miettimään sitä, miten kohdallaan kaikki nyt on. Vielä puoli vuotta sitten oli 

Onko kuormitus ja palautuminen tasapainossa? – monen arki on hulabaloota

Onko kuormitus ja palautuminen tasapainossa? – monen arki on hulabaloota

Kiinnitätkö sinä huomiota rasitukseen ja palautumiseen arjessasi? Onko kuormitus ja lepo tasapainossa? Enkä puhu vain urheilusta ja siitä palautumisesta, vaan koko tästä hulabaloosta, joka monien ympärillä pyörii taukoamatta ammatista tai perhetilanteesta huolimatta. Nykyihminen on todella kiireinen ja kuormittunut, eikä palautumiseen aina ehditä, jakseta tai pystytä kiinnittämään huomiota riittävästi. Elämä täällä on kuitenkin ainutlaatuinen eikä sen pitäisi tuntua jatkuvalta selviytymiseltä. Aika moni ihminen on kuitenkin jatkuvasti väsynyt, mikä on pelottavaa ja hurjaa, sillä arjen kuormitus tuskin vähenee, jos ei itse tee sille jotain. Aina käytännön asioita ei ole helppoa muuttaa, mutta asennetta voi silloinkin. Aina esimerkiksi huonot unet eivät johdu itsestä, mutta silti montaa asiaa voi elämässä viilata ja hienosäätää, jos vain haluaa.

Kuormitusta ja palautumista kannattaa tarkistella

Koko loppukesän ja syksyn olen tutkinut itselleni sopivan kuormituksen ja riittävän palautumisen balanssia. Jos puhutaan urheilusta, tilanne on hyvä. Liikun monipuolisesti (juoksen, joogaan, kävelen sekä teen lihaskuntotreeniä ja kehonhuoltoa), mutta viikossa on 1–2 (aktiivista) lepopäivää. Nukun paljon ja tällä hetkellä myös useimmiten tosi hyvin, ja menen nukkumaan 21 ja 21.30 välillä, oli sitten arki tai pyhä. Arvostan virkeää fiilistä niin paljon, että en juuri tee poikkeuksia enää tuossa aikaisessa nukkumaanmenossa. Kun pääsee virkeyden makuun, mikään ei mene enää sen edelle.

Myös työn ja vapaan tasapaino on tällä hetkellä hyvä. Nukkumisen, liikkumisen ja syömisen lisäksi teen paljon asioita, jotta siedän painetta töiden parissa: meditoin ja otan iisisti. Yritän saada päivään palautumishetkiä, kuten hiljentymistä ja kävelyä, ettei palautuminen jää vain öiden vastuulle.

Mont Blancista kesti palautua

Heinäkuun alussa tuli rykäistyä sauvakävellen ja juosten Mont Blancin ympäri, ja reissu meni todella hyvin. Väsymys ei iskenyt reissussa vuoristomajoissa huonosti nukutuista öistä ja kovasta fyysisestä rasituksesta huolimatta, vaan sen jälkeen. Meni lähes pari kuukautta, että tunsin itseni täysin palautuneeksi. Toki liikuin pitkin kesää, mutta esimerkiksi suunnitellun elokuisen 90 kilometrin ultrajuoksun skippasin.

Yhä liikun noin puolet vähemmän kun viime vuonna tähän aikaan, mutta se on täysin ok. Nyt tilanne on tämä ja sitten taas toinen. Tähän on tultu nimenomaan itseä ja omaa jaksamista kuunnellen, ei suorittaen.

Elämä täällä on ainutlaatuinen! Eikä sen pitäisi olla selviytymistä arjesta.

Lauantaina mennään fiiliksen mukaan

Viikot ovat työntäyteisiä ja kuormitus töiden puolesta kohtuullisen kovaa. On hirveästi asioita, joita pitää tehdä ja muistaa ja aikataulut ovat kireitä. Siksi juuri olen jo jonkin aikaa pitänyt lauantait päivinä, jolloin mahdollisuuksien mukaan ei ole suunnitelmia, ei aikatauluja, vaan annetaan fiiliksen viedä. Eikä se silti tarkoita sitä, että löhöisi vain soffalla, vaan kaikkea sellaista tekemistä, mikä nyt sinä päivänä sattuu huvittamaan. Viikonloppuna urheilen, mutta treenipäivä on vasta sunnuntaina. Lauantai on pyhitetty ihan muulle tekemiselle, perheelle, levolle ja myös herkuttelulle.

Jos jatkuvasti tuntee itsensä väsyneeksi ja arki on selviytymistä, ihan oikeasti kannattaa alkaa tarkistella omaa elämää ja sitä, voisiko tehdä jotain, edes ihan pienen pieniä muutoksia. Itsehän aloitin noiden muutosten tekemisen lähes kolme vuotta sitten ja jos en olisi niitä tehnyt, en varmasti jaksaisi nyt niin hyvin kuin nyt jaksan. Aloittaa voi pienestä ja pian huomaa, että niillä pienillä muutoksilla on väkevä vaikutus.

Ihanaa sunnuntaita!

Maailma valmiiksi ennen juhannusta – ei onnistu, joten turha stressata

Maailma valmiiksi ennen juhannusta – ei onnistu, joten turha stressata

On ollut vähän sellainen olo, että olen yrittänyt saada maailman valmiiksi ennen juhannusta tai vähintään ennen heinäkuisia lomia. Jos jotain tämä hektinen arki on opettanut  viime vuosina, niin ainakin sitä, että juu, vaikka paikoin stressaan arjessa, en enää stressaa lomilla. Minua nauratti, kun luin muutaman