Toteutetaanpa yksi tavoite, kas näin

Mietinpä tässä taas haaveitani ja tavoitteitani ja sitä, miten ne eroavat toisistaan. Mielestäni haave on asia, joka olisi ihan kiva toteuttaa, mutta mikä ei ole juuri nyt mahdollinen. Eli toisin sanoen en usko sen toteutumiseen itsekään tällä hetkellä. Tällaisia voisivat olla esimerkiksi muutto Berliiniin ja lottovoitto, joista ensimmäinen on jälkimmäistä takuulla helpommin toteutettavissa.

Tavoite taas on mielestäni asia, jota kohti tähtään tosissani ja jonka saavuttamiseen uskon itsekin sataprosenttisesti. Tavoite on hieman kuin haave, mutta aikataululla varustettuna. Vaikka yhtä lailla tavoite voisi olla vaikka samainen muutto Berliiniin ja pullea kukkaro (lottovoiton sijaan).

Vaikka erityisesti työarkeni on vaihtelevaa eikä yksikään päivä ole samanlainen (joku voisi kutsua sellaista epävarmuudeksi), en silti suinkaan ajelehdi. Minulla on selkeä visio tulevasta. Tiedän tarkkaan mihin tähtään ja mitä haluan saavuttaa. Olen vakuuttunut siitä, että se on ainoa keino saada kaikki se, mitä kokee itsensä tarvitsevan. Pohdin paljon toiveitani ja teen niitä selväksi itselleni. Mietin paljon sitä, millaista elämää minä tahdon elää.

Toive kannattaa lausua vähintään mielessään, mielellään ääneen. Oli kyse sitten tavoitteesta tai avunpyynnöstä. Jokainen meistä uskoo mihin haluaa, mutta itse olen huomannut ääneen pyytämisen olevan tehokasta. Aina olen selviytynyt kenkustakin tilanteesta eteenpäin. Enkä nyt tarkoita sitä, että pyytämisen hetkellä taivaasta tipahtaa ihmekeiju eteeni taikojaan tekemään. Monesti jotain vain tapahtuu, ratkaisu löytyy. Ehkä se johtuu siitäkin, että silloin uskon itsekin asioiden hoituvan parhain päin. Oli tilanne mikä tahansa, pyrin ajattelemaan, että Tästä seuraa pelkkää hyvää. Kas, siinä tuli uusi suosikkiaffirmaationi, olkaa hyvä.

Ja sieltä soffaltahan ei tule kukaan hakemaan. Kukaan ei myöskään voi laihduttaa puolestasi tai ratkoa henkilökohtaisia huoliasi. Jokaisen on tehtävä se…tadaaaa… itse!

Itse olemme vastuussa omista haaveistamme ja tavoitteista ja niiden saattamisesta oikeaan kuosiin. Mitä ihmettä sitten tarvitaan, että ajatuksissamme luodut mielikuvat toteutuisivat?

Minä väitän, että tarvitaan rutkasti intohimoa, innostusta ja rakkautta tekemäänsä kohtaan. Tarvitaan uskoa siihen, että juuri minulla on mahdollisuus onnistua missä tahansa asiassa. Taito tai tieto eivät tietenkään ole pahitteeksi, mutta innostunut, iloinen, asialle panostava ja omaan itseen uskova asenne on tärkein. Sanomme siis hus epäilyille! Lakkaamme kuluttamasta energiaa kaikkeen sellaiseen, mihin emme sisimmässämme usko itsekään. Elämä on sen jälkeen paljon leppoisampaa.

Nyt tekis gutaa päästä biitsille. Mutta olkoon se vain haaveilun asteella, ei malta eikä ehdi, kun arki on niin kliffaa.

P.s. Olen huomannut, että välttyäkseen dissaajilta omat haaveet ja tavoitteetkin kannattaa toteuttaa omassa rauhassaan sen kummemmin erittelemättä. Mikä kumma siinä sitten onkaan, että toisen päämäärät ja niihin pyrkiminen voivat jopa ärsyttää muita.