Treenien suunnittelu etukäteen – kyllä vai ei?

Treenien suunnittelu etukäteen – kyllä vai ei?

Itse olen suunnitellut treenejäni usein viikko kerrallaan, mutta nytpä yritän alkaa järjestelmällisemmäksi. Tosin jos viime vuoden treenit menivät paikoin persiilleen influenssan ja jalkapöydän murtuman takia, niin pakko sanoa, ettei tämäkään vuosi alkanut kovinkaan vahvasti. Uuteen nousuun -kirjani aiheuttaman ylimääräisen hässäkän, josta toki olen kiitollinen, ja päivähommien hirmukiireen takia en pystynyt tai edes olisi jaksanut tehdä kaikkia haluamiani treenejä, vaan keskityin työprojektien loppuunsaattamiseen, asenteen pitämiseen valoisana (siinäkin paikoin hieman epäonnistuin), nukkumiseen ja siihen, että söin säännöllisesti ja semiterveellisesti. Sali vaihtui lähes kokonaan satunnaiseen kotijumppaan ja treeniohjelman lenkit vaihtuivat työmatkojen juoksemiseen pari kolme kertaa viikossa, vaparia kävin hiomassa viimeksi tammikuun alussa. Mutta tämä kaikkihan on sitä, mitä elämäksi kutsutaan. Ja kun pahin työrysä ja sen myötä syntynyt stressi sitten helpotti, iski ensin flunssa ja kirsikkana kakussa nielutulehdus, krääh. Eli treenit ovat nyt toistaiseksi katkolla vielä siihen asti, kun olen ihan terve enkä joudu miettimään, että olenko tarpeeksi terve treenaamaan. (Koska jos asiaa joutuu puntaroimaan, vastaus on ei. Kun on terve, sen kyllä huomaa ja tuntee, eikä sitä tarvitse enää arpoa.)

Nyt on näin, sitten taas toisin

Mutta nyt on näin ja sitten taas toisin ja koska tiedän, että elämässä sattuu ja tapahtuu ja arjessa on erilaisia jaksoja, turha on murehtia tekemättömiä treenejä, vaan keskittyä siihen, mitä jatkossa tekee, jotta saa ja ehtii tehdä kaiken sen liikunnan, jonka haluaa tehdä. Vaikka tammikuussa treenien suunnittelu jäi enimmäkseen siihen, että katsoin viikonloppuna tulevan viikon kalenteria ja totesin, ettei sinne perhana sentään mahdu kuin murto-osa loppuvuonna tekemistäni noin 10 treenitunnista viikossa, huomasin yhä sen, miten tärkeää itselleni on se, että edellisenä viikonloppuna katson tulevan viikon ohjelmaa ja kirjaan harjoitukset kalenteriin, jotta ne tulevat ainakin siinä normaalitilanteessa tehtyä.

Loppusyksystä näytti tältä! Nyt onneksi ihanan lumista, eikä nilkat koskaan paljaana! Treenit kalenteriin – yes or no? Kuva Fabian Björk.

Iso juoksukakku purtavana

Tänä vuonna olen haukannut aika ison palan kakkua, mitä juoksemiseen tulee. Kesällä ja syksyllä, kun olin telakalla, tuli surffattua netissä ja varattua kolme kohtalaisen pitkää matkaa juostavaksi: Kaarinan rataultran 12 tuntia tosin saattaa vaihtua kuuteen tuntiin, sillä sitä seuraavana viikonloppuna meillä on alppijoukkueemme ”vuoristotreenit” Solvallassa, ja kumpanakin päivänä on tarkoitus hölkötellä 6-7 tuntia ja kerätä nousumetrejä. Heinäkuun alussa kutsuu siis Trail du Mont Blanc ja elokuussa vielä Ultravasan 90. Että siinä on tavoitetta kerrakseen, ja toki joitain lyhempiä kisamatkoja siihen päälle ihan harjoituksen ja ilon vuoksi.

Jos suunnittelisi kuukauden kerrallaan viikon sijaan?

Sain kuitenkin suuren kimmokkeen erään alppijoukkuelaisemme suunnitelmasta, kun hän oli alkanut miettiä, mitä arjessa pitää priorisoida ja mihin on keskityttävä, jotta hän selviää kunnialla alppimatkasta ja kevään treeneistämme. Hän oli listannut ihan kuukausittain, kuinka toimia, ja vaikka itse en ehkä ihan vastaavaan järjestelmällisyyteen ylläkään, yritän myös laatia hieman kattavampaa treeniohjelmaa kuin vain tuon viikon kerrallaan.

Jos vaikka saisi kuukauden treenit kalenteriin, olisi mahtavaa, mutta toki niitä sitten voi varioida jaksamisen mukaan. Jos vaikka on nukkunut huonosti ja heräillyt hyvin, tiedän, ettei itseni silloin kannata lähteä tekemään mitään kovin raskasta. Mutta pitkiksiä ja mäkijuoksua on alettava lisätä pikkuhiljaa, salille haluan palata, uimahalliin olisi mahtava ehtiä ja ne suksetkin vielä kököttävät olohuoneen seinää vasta, kun sairastumisen sotki suksen ostajan hiihtosuunnitelmat. Mutta stressiä on turha ottaa mistään, se tehdään, mikä jaksetaan ja ehditään. Ja kun liikunnan priorisoi arjessa korkealle, kuten tein viime syksynä, oli liikuntapalapelin ylläpitäminen yllättävän helppoa, rentoa ja mielekästä, mutta vaati toki sitä suunnittelua.

Olisi kiinnostavaa kuulla, kuinka paljon sinä suunnittelet liikuntojasi! Onko treenaaminen säntillistä ja suunniteltua vai enemmänkin ex tempore -meininkiä?

Mahtavaa sunnuntaita!

Jenny

TERVETULOA INSTAGRAMIIN 

TERVETULOA FACEBOOKIIN

Lue ja laita hyvä kiertämään:

Minusta tulee juoksuohjaaja

Matka Alpeille on alkanut – Tour du Mont Blanc 150 km

Työmatkajuoksun plussat ja miinukset

Elämänmuutos vie aikaa ja vaatii toistoa – mutta yhtäkkiä huomaa, että kaksi vuotta on kulunut

Uuteen nousuun – löydä energisempi elämä -kirjani on ilmestynyt

Vuoden 2018 juoksutavoitteet menivät aikalailla persiilleen

 



12 thoughts on “Treenien suunnittelu etukäteen – kyllä vai ei?”

  • Suunniteltua täällä. Melkein aina kuukaudeksi wteenpäin on alustavat merkinnät kalenterissa ja sitten sunnuntaisin vielä tsekkaan ja tarkennan tulevaa viikkoa. Aika hyvin olen pystynyt pitämään kiinni suunnitelluista treeneistä mutta tarpeen mukaan sitten joustetaan. Viikkoon mahtuu aika paljon erilaist treeniä. 🙂

    Mukavaa sunnuntaipäivää!

    • Kiitos Eva kommentista! Mä taidan nyt alkaa tehdä kuten sä, eli kuukausi kerrallaan ja sitten viikon tarkennus, kuulostaa niin hyvältä! Ja sitten joustoa, jos tulee jotain yllättävää tai nukkuu huonommin tai muuta.
      Just toi treenien monipuolisuus kiehtoo itseäni parhaillaan, vaikka toki juokseminen on ihanaa. Mutta olen ymmärtänyt sen, ettei voi vain juosta 🙂
      Mahtavaa alkavaa viikkoa sulle 🙂

  • Kirjoitinkin jo Facebookin puolelle jotain. Mulla oli joskus tapana suunnitella viikonloppuisin seuraavan viikon menot ja treenit, mutta se tapa on nyt jäänyt. Yritän saada sitä taas tavaksi. Mun juoksutreenien runko on ohjelma, jossa on lenkeille merkitty tietyt päivät. Tuo kestää kesäkuun alun Tukholman maratoniin. Tukholman maratoniin mulla on jo valittuna testikisat. Enää toteutus pitäisi päättää. Huhtikuun Pariisin maraton on haastavampi, kun ei ole oikein sopivia kisoja Suomessa tarjolla.

    Oman ”juoksu-urani” aloitin kunnolla juoksukoulussa tammikuussa vuonna 2017. Silloin meille jaettiin ohjelma, jossa oli 2 tehokkaampaa viikkoa ja 1 kevyempi viikko. Tuota 3 viikon ohjelmaa sitten toistettiin. Sen voinee tulkita pidemmän ajan suunnitelmaksi.

    Tuon tammikuun 2017 jälkeen olen välillä mennyt tuollaisella 3 viikon systeemillä. Välillä, lähinnä kilpailukauden päätyttyä olen juossut puhtaasti fiilispohjalta. Nyt tosiaan menossa ohjelma, joka on voimassa kesäkuun alkuun ja siinä on merkitty erikseen kevyet treenijaksot.

    Mukavaa sunnuntaita!

    • Kiitos Jyri komment(e)ista! Just noin mäkin tein, mutta nyt on alkanut kiinnostella vähän enempi suunnitelmallisuus. Mun juoksuohjelma on mennyt ihan plörinäksi ja nyt arvon, että alanko vetää sitä alusta vai mitä teen. Ostin paikan itselleni sellaisesta pienryhmästä, jossa treenataan perustankoliikkeitä ja kehonpainolla viis viikkoa, nyt vain toivon, että paranen, että ehdin mukaan. Se tuo vähän rytmiä tohon lihaskuntotreeniin.
      Mä palasin just samoihin aikoihin juoksun pariin, kun säkin aloit juosta, muistan sen vielä. Ja oot kyllä ehtinyt tahkota noita maroja paljon enemmän, mulla vasta 3 takana. Aattelin kyllä tänä vuonna käydä kokeilemassa pari maraa jossain välissä, haluisin kans Tukholmaan, mutta voi olla, ettei se nyt onnistu tänä kesänä.
      Kevyt treeniviikot on kyllä tärkeitä ja uskallan väittää, että aika monilta ne unohtuvat. Itse oon vetänyt noin 5-6 kovempaa viikkoa ja sitten kevyen viikon, voisin varmaan lyhentää aikaa 4-5 viikkoon.

      Mahtavaa alkavaa viikkoa sulle 🙂

  • Mä olen alkanut liikkua aktiivisemmin ja ennen kaikkea säännöllisemmin vasta puolisen vuotta sitten. Ja huomaan kyllä että jos ja kun haluaa treenata ja on kaksi alle 8-vee lasta niin on pakko suunnitella. Työn, lasten, perheen menojen yhteensovittaminen on sellainen palapeli että ei tule kyllä liikuttua jos ei suunnittele. Mä suunnittelen n. viikon kerrallaan, tosin hiukan mietin jo sitä seuraavaakin viikkoa eli jos tietää et on ekstakiirettä tulossa niin laittaa sit edelliselle viikolle useamman treenin. Mulla yleensä 2-3 juoksulenkkiä per viikko, pilates ja sit jaksamisen mukaan kotona lihaskuntoa. Ja sulta saa tosi hyviä vinkkejä just arjen ruuhkavuosien ja juoksun yhteensovittamiseen, esim työmatkajuoksuja yritän aina lisäillä ohjelmaan jos muuten tuntuu ettei ehdi lenkille.

    • Kiitos Maiju kommentista ja mahtava, että oot löytänyt liikunnan ilon. Ymmärrän, että kun on kaksi alle 8-vuotiasta arki vaatii suunnittelua, että ne treenitkin saa sinne ängettyä muun menon ja melskeen sekaan. Ja tosi hyvältä kuulostaa sun metodi. Mäkin oon suunnitellut nyt viikon kerrallaan, mutta oon nyt alkanut vähän innostua siitä, että jos sittenkin katsoisi vähän pidemmälle. Ja sit jos joku ei toteudu niin, kuten toivoi, niin sellaista se on, sitten siirretään. Sun kombo kuulostaa myös tosi hyvältä ja monipuoliselta.
      Työmatkajuoksu on kyllä ihan mahtavaa, vaikka talvella vaatii enemmän kamojen roudausta kuin kesällä, mutta siinä jotenkin nollaantuu pää niin hyvin mennen tullen, että se on sen roudaamisen arvoista. Ja toki riippuu työstäkin, yks just totesi, että kun menee tehtaalle, niin ei tarvitse laittautua suihkun jälkeen. Itsekään en ole asiakaspalvelutyössä, joten välillä hiuksia kuivattelen työpöydän ääressä ja meikkaan aamupäivän aikana, jos ehdin ja muistan. Ei oo aina niin jetsulleen.
      Mahtavaa alkavaa viikkoa sulle 🙂

  • Olen matkan alkupäässä, ja oikeastaan juuri siinä vaiheessa että ryhdyn suunnittelemaan hieman tarkemmin sekä treeniaikoja että treenin tarkoitusta. Minullahan ei ole ketään sanomassa, että mikä olisi järkevää, joten osittain menen vanhojen oppien ja osittain lukemani perusteella eteenpäin. Mutta siis nyt on flunssa selätetty, ja huomenna taas vähän kerrallaan kokeilemaan lenkkikenkiä ja kotitreeniä. 💪

    • Kiitos kommentista Jenni-kaima ja hyvä, että oot selättänyt flunssan. Multa voi aina kysyä vinkkejä, muista se, mutta toki netti on ohjeita pullollaan. Mä suosittelen suunnittelemaan edes sen seuraavan viikon, koska monilla se toimii ja kuten sanottu, ne treenit voi ottaa tärkeinä tapaamisina itsensä kanssa. Ja sitten kun on ne suunnitellut, niin ei niin helposti mikään muu asia mene niiden edelle. Toki itseä kannattaa kuunnella.
      Niin hienoa, että olet lähtenyt tuolle matkalle! Oon ihan varma, että et tule katumaan, vaan huomaat pian, että se on tosi hauskaa 🙂
      Mahtavaa alkavaa viikkoa sulle1

  • Mun valmentaja tekee mun treeniohjelman aina seuraavaksi kahdeksi viikoksi. Ennen uuden kahden viikon ohjelman tekoa lähetän hänelle mun menot seuraavina kahtena viikkoina. Tämä toimii hyvin ja stressi jää vähiin, kun ohjelma on sovitettu mun elämän menoon. Toki silti voi tulla jotakin muutakin, mitä en tiennyt, mutta tähän asti olen pystynyt vaihtamaan ohjelman treenejä sen mukaan. Ohjelmassa on 3 juoksua ja 2-3 lihaskuntotreeniä kotona viikossa. Kun uusi kahden viikon ohjelma tulee, laitan sen heti työ- ja yksityiskalenteriin ylös. Tällä tavalla estyy myös spontaanit jutut töissä tai myös yksityisessä elämässä. Ja onneksi päivässä on 24h ja mulla osittain joustava työaika. Jos ohjelmassa lukee esim. 45 Min lenkki ja illalla on menoa, nousen aamulla aikaisemmin ylös ja juoksen ennen töihin menoa. Mainitsit itsekurin videossasi. Olen samaa mieltä, että itsekuri on sellainen ”böses Wort”, mikä ei johda pysyviin muutoksiin. Mä pyrin priorisoimaan niitä asioita, mitkä on mulle tärkeitä ja juoksu kuuluu ehdottomasti siihen ryhmään. Aina ei kaikki mene suunnitelmien mukaan ja kun sen ymmärtää ja hyväksyy, niin ei stressaa turhasta 😉.

    • Kiitos Petra kommentista! Toi kuulostaa kiinnostavalta! Ja just erityisesti toi, että treenit on suunniteltu muun elämän lomaan, sitä just yritän itsekin saada onnistumaan. Ja just kirjata kalenteriin ylös. Mullakin on mennyt tää homma siihen, että aika tiukasti sitten haluan pitää kiinni suunnittelemistani treeneistä eikä siihen sitten kovin helposti tule mikään väliin. Toki jäänyt kavereiden kanssa kahvittelut jne, kun aikaa ei vain ole, mutta kavereiden kanssa voi myös yhdessä treenata, mikä on kuin kaksi kärpästä yhdellä iskulla.
      Ja kuten sanoit, vuorokaudessa on 24 tuntia.
      Sulla on ihanan rento mutta kunnianhimoinen asenne ja jotenkin tunnistin itseni tosta sun tekstistä.
      Mahtavaa alkavaa viikkoa saksanmaalle!

  • Aiemmin suunnittelin liikuntoja kuukausien päähän (ultria tai muita koitoksia varten) ylätasolla ja sitten ajan edetessä tarkentaen seuraaville viikoille fiiliksen ja voinnin mukaan. Mutta nyt kuntotaso on tipahtanut isompien vastusten vuoksi pohjalle, joten tällä hetkellä yritän ulkoilla ja liikkua ilman sen kummempia tavoitteita. Tai tavoitteena on ”joka päivä nokka ulos” ja vaikka edes kävelyä lähimaastoissa. Toinen tavoite on, että jokaiseen viikkoon tulee useampia palauttavia päivähetkiä esim. meditaation, yin-joogan tai muun rentoutumisen kautta.

    Katsotaan sitten kuukauden, parin päästä, miten olo tästä kohentuu ja alkaako juoksuaskeleet, hiihdot ja pyöräilyt taas kiinnostaa 🙂 Pienin askelin 🙂 Mielenkiinnolla seuraan sun treenejä ja muita tekemisiä.

    • Kiitos anuk kommentista! Ymmärrän täysin ja tuo on viisautta. Joka päivä nokka ulos on hyvä ohjenuora. Ja sitten kun olo on parempi, ehtii kyllä ja just pienin askelin.

      Mua on nyt suuresti alkanut kiinnostaa vähän enemmän suunnitella, kun sitten kuitenkaan en ole liikunnan suhteen suorittaja ja jos tulee stressiä, sairastumisia tai ihan vain arki, niin sitten tehdään muutoksia. Mutta sullakin on ollut ultria varten suunnitelmia, joten se voisi sopia itsellenikin. Ja kiva kuulla, että on kiinnostavaa seurata. Tuntuu vähän rikkonaiselta nämä treenit nyt, mutta uuteen nousuun, kun aika on.

      Mukavaa sunnuntaita ja alkavaa ensi viikkoa. Kaikkea hyvää sulle!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *