Valinnoista ja uskomuksista

Tänä aamuna heräsin kaktus kurkussa, kröhäisenä mutta mitä ihmettä, todella hyväntuulisena. Huolimatta Piksun ja minun flunssastani olimme saaneet nukkua jälleen täydet 8 tuntia. Se on kuulkaa juhlaa se.

Hyväntuulisuuteni johtui siitäkin, että silmäni avatessani minulla oli vahvasti mielessäni lause Elämä on täynnä valintoja. Minullakin oli mahdollisuus valita, chillailenko päivän rennosti flunssan takia vai olenko kireä ja pahantuulinen siksi, että voin huonosti. Valitsin ensimmäisen. Joitakin vuosia sitten olisin takuulla valinnut jälkimmäisen, sääli, mutta niin totta.

Olen iloinen siitä, että olen huomannut sen, miten paljon helpompi on elää, kun pyrkii miettimään asioita positiivisen kautta. Kielteisten mielikuvien ja ajatusten jättäminen vaatii aluksi paljon työtä, mutta uuden käyttäytymismallin iskostuessa alitajuntaan negistelyn karttaminen alkaa kyllä sujua. Monella vain tuppaa olemaan lähes automaattisena ajatuksena aina miettiä asiat kielteisyyden kautta. Siitä kyllä pääsee, mutta työtä se vaatii.

Tänäänkään en siis ajatellut, että voi pirskale, en tahdo olla kipeä, vaan ajattelin, että haluan olla terve, pirteä, reipas ja voida hyvin. Sitä saa mitä tilaa! Uskon siihen, että kielteisten ajatusten pallotteleminen mielessä vain lisää kielteisyyttä. Ja miten helppoa onkaan vajota kielteisyyden suohon niin, ettei sitä enää huomaa edes itse. Jos valittaa aina ja koko ajan, siitä muodostuu helposti elämäntapa, jossa asioissa näkee aina ensin jotain negatiivista hyvien juttujen sijaan.

Olen myös alkanut välttää itsessäni erilaisia negatiivisia väristyksiä aiheuttavia sanoja: En tahdo tehdä enää mitään pakolla, enkä myöskään siksi, että minun pitäisi tai täytyisi. On paljon hauskempaa tehdä asioita siksi, koska haluaa ja tahtoo, niiden tekemisestä tulee hyvä mieli tai yksinkertaisesti satun olemaan valmis hoitamaan jonkun asian. Kannattaa kokeilla!

Tuli vielä mieleeni se, kun aikaisemmin kävimme Facebookissani keskustelua muutoksesta ja muuttumisesta, ja sain mainion kommentin siitä, että mitä jos ei hakisikaan muutosta, vaan olisikin tyytyväinen itseensä sellaisenaan. Kommentoija totesi sitten myöhemmin, että muutos on varmasti hyvästä, mutta kertoi kohtaavansa työssään jatkuvasti ihmisiä, jotka voivat huonosti, joiden itsetunto oli nollassa ja jotka eivät nähneet itsessään juurikaan hyviä puolia. Myös blogiini tullaan usein hakusanoilla itsensä hyväksyminen, joten kyllähän sekin kertoo jotakin.

En minäkään ole aina tyytyväinen itseeni tai tekemisiini, mutta on aika makea huomata, että useimmiten sitä kuitenkin rakastaa itseään ja tykkää itsestään sellaisena kuin on. Ennen podin vaatekriisejä, vartalokriisejä, osaamattomuuskriisejä, urakriisejä, olenko hyvä äiti-kriisejä. Mikä tahansa asia, joka ei sujunut, saattoi pänniä ja sai itseni tuntemaan oloni harmaaksi hiirulaiseksi. Olen nykyään niin sitä mieltä, että tällainen kriiseily on turhaa! Miksi takertua negatiivisuuteen, kun asioita voi elää positiviisen kautta. Itserakkaaksi ei tarvitse heittäytyä, mutta itseään saa ja pitää rakastaa.

Se mitä tapahtuu tulevaisuudessa tai miten itsemme näemme, perustuu toki muun muassa myös menneisiin tapahtumiin, mutta myös omiin uskomuksiimme. Jos jatkuvasti ajattelisin, että olenpa huono kirjoittamaan tai olenpa läski tai ensi viikosta tulee varmasti ihan kamala ja voivoivoi olen saletisti aivan stressaantunut, niin voin kuvitella, että en voisi kovin hyvin enkä myöskään etenisi urallani, hoikistuisi tai ensi viikko ei olisi ehkä kovin kiva ja oloni ei varmaankaan olisi huoleton. Jostain luin, että omat uskomukset ovat kuin valheita, jotka riittävästi toistettuna muuttuvat todeksi. 

Se on hyväkin asia, sillä kääntämällä omat uskomukset positiivisiksi voi alkaa tapahtua pian hyviä asioita. Joten kokeilepa näitä: Minä osaan, minä selviän, minä pärjään. olen ihana ja terve, voin hyvin, jaksan paljon. Minulla on ihana perhe, ihania ystäviä ja rakkautta ympärilläni. Tulen toimeen taloudellisesti ja nautin joka hetkestä!

Itse teet valinnan: avaatko oven vai suljetko sen takanasi. Otatko uuden haasteen vastaan vai pysytkö vanhassa. Oletko tänään iloinen vai puratko pahan mielesi toisiin? Elämä on valintoja, sinun elämäsi sinun valintojasi!