Kuukausi: joulukuu 2012

Stoppi valivalille

Stoppi valivalille

No niin. Eilinen oli jotenkin pohjakosketus tässä sairasteluasiassa. Olin jo viikon onnistunut olemaan valittamatta ja ilman, että kipeä olo vaikutti omaan tai yleiseen fiilikseen. Joskus aikaisemmassa elämässäni kipeänä ollessani olin kuin persiiseen ammuttu karhu. Silloin voidessani huonosti ammensin huonoa oloa myös ympäristööni. Kauhea tyyppi! Eilen 

Elämä on kuin valkoinen paperi

Elämä on kuin valkoinen paperi

Mahtavia nämä pitkät pyhät, kun on aikaa olla vain ja ajatella, diippejäkin juttuja. Flunssan takia ei edes tarvitse potea huonoa omatuntoa siitä, että ulkoilut ovat jääneet pikaisiin piipahduksiin tuon pöllyävän puuterilumen keskelle, jolle loppua ei näy. Ihana jouluilma! On ollut helppo olla vain tässä hetkessä, 

Grazie sentään!

Grazie sentään!

Ulkona pyryttää siihen tahtiin, että kohta ei näy ensimmäisen kerroksen asuntomme ikkunoista ulos! Mahtava talvisää. Olen koko aamun nautiskellut erityisesti talvimaisemakuvista, joita ympäri Suomea reissaavat Facebook-kamuni ovat postitelleet sivuilleen.  Kiitos, kiitos, kiitos!

Tunnelma kotona on rauhallinen, joulujännitystä ei juuri vielä ole ilmassa edes pienimmillä. Eikä yhtään harmittanut edes se, että nukutin taaperoa lähes kolmatta tuntia päiväunille. Ei haittaa sekään, että lentsu vaivaa yhä. Olo on kiitollinen. Kiitos, kiitos, kiitos.

Kiitollisuus on myös teemana Rhonda Byrnen Taikavoima-kirjassa (Wsoy 2012), jota olen selaillut pitkin aamua. Kirja oli todellinen heräteostos, joululahja itselleni, joka sattui silmään ja vain tarttui käteeni ja yhtäkkiä oli kassissani kuitin ja parin muun teoksen kera.

Eilen kirjaa hypistellessäni kiinnitin muuten ensimmäistä kertaa huomioni siihen, että enkelikirjailija Lornalla ja Salaisuuden äiti Rhondallahan on sama sukunimi! Miten tämä olikaan jäänyt itseltäni huomaamatta, en voi käsittää. No, anyways, Taikavoima-kirjassa puhutaan paljon kiitollisuudesta ja siinä on muun muassa ohjelma 28 päivälle, jota noudattamalla ja samalla kiitollisuutta vaalimalla kaikki hyvä alkaa suorastaan tulvia elämään. Olen valmis, täällä ollaan! Eli antaa tulla vain!

Kiitollisuus on nykyään osa normaalia arkipäivääni. Se on läsnä heti aamulla kun herään ja myös viimeisenä illalla kun suljen silmäni. Joitain vuosia sitten en asiaa sen kummemmin ajatellut. Sitten huomasin, että kun opettelee olemaan kiitollinen siitä mitä on, elämä muuttuu helpommaksi. Ei ole enää jatkuvaa tunnetta siitä, ettei mikään riitä. Ei tarvitse olla kateellinen, pettynyt tai toivoton. Ei tarvitse hamuta jatkuvasti lisää, vaikka on saanut jo paljon. Ei tarvitse takertua siihen, mitä itseltä puuttuu. Silloin ymmärtää senkin, ettei kukaan muu voi olla oman onnen tiellä. Tajuaa myös sen, ettei toisen onni ole itseltä pois, vaan toisen onnessa voi olla mukana ihan täysillä. Ja se on parasta iloa se.

Vielä pätkä Elif Shafakin Rakkauden aikakirjasta (Gummerus 2011), joka on yksi lempikirjoistani.

Mitä tahansa elämässä tapahtuu, huolimatta siitä kuinka huolestuttavilta asiat vaikuttavat, älä astu epätoivon läheisyyteen. Jopa silloin kun kaikki ovet pysyvät kiinni, Jumala avaa uuden polun vain sinua varten. Ole kiitollinen! On helppoa olla kiitollinen, kun kaikki on hyvin. Suufi ei ole kiitollinen vain siitä, mitä on saanut, vaan myös kaikesta siitä, mitä häneltä on evätty. 

Näin. Tärkeää on pyrkiä vaalimaan kiitollisuutta myös hetkinä, jolloin elämä lyö avokämmenellä päin pläsiä. Jälkeenpäin olen itse huomannut sen, että myös tai ehkä jopa erityisesti ne kurjuuden hetket ovat olleet ihmeitä, jotka ovat johdattaneet minua kohti sitä itseä, joka olen ja olen kai sisimmässäni aina ollutkin. Ne epätoivon synkeät hetket ovat työntäneet ja pakottaneet minut kohti uudenlaista valoa ja iloa, jollaista en ollut siihen astiseen elämääni mennessä kokenutkaan. Tai ainakaan en ollut osannut ymmärtää kyseisten tuntemusten mahtavuutta ja suurta vaikutusta arkeeni.

Joskus kiitollisuuden tunne vain tuntuu ihan pakahduttavalta, vaikka ongelmat ovat vakio eikä mitään erityistä ole tapahtunut. Joskus tuntuu siltä, että sitä voisi ihan räjähtää tästä kaikesta ilosta ja onnesta.

Juuri nyt on sellainen hetki.

Iloa jouluaattoosi!

No juurikin näin!
No juurikin näin!

 

Uutta energiaa!

Uutta energiaa!

…tuntuu olevan valloillaan valtoimenaan. Kas tässä lähetys sinullekin, ole hyvä. Näin se meni tuo kohuttu 21.12. ja täällä ollaan yhä, hieman flunssaisena, mutta muuten virkeämpänä ja energisempänä kuin pitkään aikaan. En sen kummemmin seurannut kyseisen päivän ympärillä käytyä keskustelua, mutta jännityksellä otan vastaan kaiken sen 

Kaksi hyvää päätöstä

Kaksi hyvää päätöstä

Ohhoh, täällä on askarreltu ei suinkaan joulukoristeiden tai lahjapakettien, vaan muutaman kinkkisen työjutun kanssa, mutta valmista jälkeä syntyy. Lisäksi selvisi, että en saanut hakemaani parin tonnin apurahaa, jota olisin kipeästi tarvinnut. Nyt syksyllä apurahaa hakiessa pitikin olla jo yksi kirja julkaistu, mitä en ollut hakemuksessa 

Tee se nyt!

Tee se nyt!

…Jos sen tekemiseen menee kaksi minuuttia tai vähemmän.

Vinkki mahdolliseen joulukiireeseen on poimittu muistaakseni Sanna Ehdinin kirjasta Enemmän energiaa (Basam Books 2012), jossa neuvotaan, että tee ne kaikki pikkuasiat heti tältä istumalta, joiden tekemiseen menee alle kaksi minuuttia tai vähemmän. Tätä ohjetta aion noudattaa itsekin, koska kun tuollaisen pikku asian tekee heti, niin se ei turhaan jää ajatuksiin pyörimään ja kuormita muistia tai jopa unohdu.

Mikään ei ole sen tylsempää kuin koko ajan miettiä sitä, mitä pitäisi tehdä, mutta sitten sitä ei kuitenkaan tule tehtyä, pelkästään ajateltua. Yritän muuten poistaa tuon pitäisi-sanan kokonaan sanavarastostani ja laittaa sen totaaliseen pannaan!

Meillä on joulu ihan levällään, mutta se tehdään, mikä ehditään, jaksetaan ja tarpeelliseksi katsotaan. Pääasia, että lapset viihtyvät ja aikuisillakin on leppoisaa.

Vielä yksi juttu, joka vain putkahti aamulla päähäni jostakin. Mieleeni tuli yllättäen Pisara-ohjelma, jossa keväällä luin kaverini houkuttelemana pätkän isosta kirjasta spinning-pyörän päällä. Lopetin lyhyen saarnani, ehehe, sanoihin:

Liikunnan lisäksi elämässä tärkeintä ovat rakkaus ja anteeksianto.

Näillä mennään! Muikeaa tiistaita!

Kesäiset terkut Pihlajasaaresta!
Kesäiset terkut Pihlajasaaresta!

P.s. Hyvinvointikirja-arvonta on nyt päättynyt, vastauksia tuli kaiken kaikkiaan 36 kappaletta, kiitos jokaiselle hienoista ajatuksista! Arvonnan suoritan illemmalla.

Rakkaudesta elämään

Rakkaudesta elämään

Ooh, viime viikon työrutistus tai ehkä koko syksyn aina muutamia öitä myöten kolottaa kolmevitosta. Lisäksi en ole vieläkään aivan täysissä ruumiinvoimissa, aamulla tuntui jälleen kaktus kurkussa ja huomenna pitää mennä ohjaamaan. Reilun viikon liikkumattomuus väsähdyttää entisestään, urheilun tarjoamat virkistävät endorfiinipläjäykset tulevat todellakin tarpeeseen. Olen istunut 

Muumien jalanjäljissä

Muumien jalanjäljissä

Kiitos jo kaikille hyvinvointiarvontaan vastanneille! Mahtavia vastauksia ja ajatuksia, vau, saan niistä irti paljon. Ja lämmin kiitos palautteesta, ilostuttaa minua kovin. Minulla on tuttuun tyyliini monta kirjaa kesken jatkuvasti, mutta viime viikkoina olen ollut erityisen innoissani Jukka Laajarinteen kirjasta Muumit ja olemisen arvoitus (Atena 2012). Kirja 

Hyvinvointiarvonta!

Hyvinvointiarvonta!

Koska Facebookissakin on jo lähes 600 tykkääjää, laitetaanpas pystyyn pikku arvonta.

Itse en usko uudenvuodenlupauksiin, koska usein sitä saattaa tulla luvattua itselleen liikoja ja motivaatio katoaa ennen kuin se on ehtinyt edes kunnolla tullakaan.

Sen sijaan itselläni on tapana miettiä uudenvuodentoiveita ja -tavoitteita.

Ja koska tämä on hyvinvointiblogi, siksipä kysyn, mitä sinä toivot tulevalta vuodelta joko omaan tai yleisempään hyvinvointiin liittyen tai mikä on tärkein hyvinvointiin liittyvä tavoitteesi vuonna 2013?

Kaikkien tähän postaukseen maanantai-iltaan 17.12. klo 21 mennessä kommentoineiden kesken arvon kolme kirjaa:

Jan Sundell, hanki lihasta ja polta rasvaa (Tammi 2012), Anne Lindholm-Kärki, Uni tuntee sinut (Basam Books 2012) ja Dalai-Lama, Myötätunto (Basam Books 2011).

Ilmoitathan kommenttissasi myös, minkä kirjan arvontaan tahdot osallistua. Voittajat julkaisen blogissa, Facebookissa ja lähetän heille myös sähköpostiviestin. Kirjat postitan voittajille ennen joulua.

Onnea matkaan!

Hyvä muistutus! (Kuva: Pinterest)
Hyvä muistutus! (Kuva: Pinterest)
Ansaittu hedelmähetki

Ansaittu hedelmähetki

On se jännä, miten ihminen oppii itsestään koko ajan. Eilen sain viimeiset kirjan tekstit valmiiksi. Nyt minun tehtävänäni on enää lähinnä duunailla graafikkomme Suvin upeaan taittoon pientä hienosäätöä ja viilailua: tavuttaa sanoja oikein ja metsästää orporivejä. Kun eilen istuin yötä myöten hämärässä keittiössä ja painoin