Taas ”sellainen” kirja

Sain ystävältäni Lauralta todella osuvan kirjan lainaksi. Jack Kornfieldin kirja A Path with Heart on ihan mahtava! Vasta aloitin sen lukemisen, mutta silti se on antanut jo paljon. Jo kirjan alkutaipaleella puhutaan juuri siitä, miten tekemisen tulee tulla sydämestä. Sydäntään pitää kuunnella, jotta voimme elää, ymmärtää ja kohdata päivittäin surun, rajoitukset, ilot ja mahdollisuudet, jotka kaikki kuuluvat arkeen. Toisaalta, kaikkea ei voi eikä pidäkään ymmärtää. Paulo Coelho kirjoitti hauskasti fb-sivuillaan: If you understand life, you need a reality check.

Kirjassa kuitenkin kehoitetaan miettimään, minne käytämme aikamme, voimamme, luovuutemme ja rakkautemme. Teemmekö valintoja sen mukaan, mikä meille olisi oikeasti tärkeää? Seuraammeko sydämellä valittua polkua, vai säntäilemmekö paniikissa edes takaisin? Meidän tulisi antaa koko huomio elämälle, eikä vain vähän sinnepäin. Otaksun, että tämä tarkoittaa juuri hetkessä elämistä eikä ainaista haaveilua ”sitten kun” tai ”silloin kun”.

Ihanata! Tiedän, että kirjan lukeminen tulee takuulla vaikuttamaan minuun jollain tapaa. Puolisoni tosin eräs päivä totesi minun lukeneen liikaa ”noita”. Sen sanoessaan hän osoitti kasaa elämäntaito- ja itsetutkiskeluopuksia, haha. Tuumaan kuitenkin, että ”noiden” lukeminen on melko pieni pahe.

Kirjan kirjoittaja Kornfield on buddhismin johtavia opettajia Amerikassa. Ehkä pääsen vielä meditoimisessa alkuun uudelleen. Viime aikoina se on tökkinyt paljon eikä ole tuntunut omalta jutultani lainkaan. Kolme vuotta sitten kesällä meditoin päivittäin, ja myös koin saavani siitä asioita irti: Nukuin paremmin, tunsin oloni rauhallisemmaksi ja pystyin käsittelemään asioita, jotka tuntuivat juuri silloin hankalilta. Onkohan minulla viime aikoina mennyt liian hyvin, kun en ole jaksanut keskittyä meditaatiohetkiin? En osaa sanoa. En ole edes varma siitä, haluanko meditoida. Kiinnostaako se minua oikeasti, vai oliko se vain asia, johon turvauduin hädän hetkellä.

Höpinät sikseen, lähdemme taas lenkille. Jo kolmatta kertaa tällä viikolla. Hyvä me!!

Me juoksemme, ja Piksu istuu kyydissä pienen ruustinnan tavoin. Arvokkaana ja nautiskellen.

Alun perusteella voin suositella kaikille "sellaisten" kirjojen ystäville.