Tyytyväinen ihminen haluaa omaa arkeaan

Arki on vähän niin kuin avioliitto tai jokin muu ihmissuhde. Joka päivä tai ainakin viikko kannattaa päättää, että haluan tätä omaa arkeani itseni kanssa. Jotta voi olla tyytyväinen, omaa arkea on haluttava. Tyytyväinen ihminen haluaa omaa arkeaan.

Tällaisia mietin, kun huomasin, että alppimatkan jälkeen olen vihdoin laskeutunut arkeen. Siihen omaan ja vähän tasapaksuun, jossa rutiinit ovat kaiken pohjana. Vaikka olen vielä tovin lomalla, vetäydyn sänkyyn ajoissa lukemaan kirjaa ja herään aikaisin. Pyrin syömään ja liikkumaan säännöllisesti. Olen perheeni kanssa. Ja mikäs sen ihanampaa kuin istua kuudelta valoisassa olkkarissa ja kurkkia välillä ikkunasta, kun maailma herää, vaikka saisi nukkua vaikka kymmeneen.

Eilen aamulla mietin kiitollisuutta. Mietin sitä, miten vaikeaa ihmisen välillä voi olla tuntea kiitollisuutta, koska mieli pyörittää erilaisia mielikuvia siitä, miten asioiden pitäisi olla, jotta itse voisi olla tyytyväinen. Mutta entä jos olisikin tyytyväinen tämän kaiken arjen keskellä, jo nyt? Myös silloin, kun herää taas yhteen ooohhhooh, niin Suomen kesä -aamuun, ja saa laittaa suunnitelmat rannalle menosta tai kesäretkestä naapurikaupunkiin uusiksi, jos ei halua jäätyä.

Arki on kuin avioliitto. Omaa arkea on tärkeä haluta.

On helppoa olla kiitollinen helppoina hetkinä, mutta ajattelen, että kiitollisuutta täytyy harjoitella myös silloin, kun elämä harmittaa. Ja kun arjessa on vastaan tullut isoja asioita, ei pikkuasioista juuri jaksa edes päätään vaivata. Nyt on näin, ja sitten taas toisin, sitä toteaa ja jatkaan hommiaan.

Mutta entä jos ajattelisikin näin: kiitollisuuden syyksi riittää se, että saa olla täällä olemassa. Kiitollisuuteen ja tyytyväisyyteen ei tarvita mitään ylimääräistä. Elämässä sattuu ja tapahtuu emmekä voi kaikkea kontrolloida emmekä kaikkeen voi edes vaikuttaa. Kun asiat ovat perushyvin, on se jo suuri aihe suureen juhlaan.

Itse ajattelen niin, että mitä läsnäolevampana elää, sitä paremmin tämä perusarki (jota nykyään rakastan), sujuu. Silloin on paljon helpompi tiedostaa myös ne oman arjen epäkohdat ja asiat, joita oikeasti haluaa muuttaa, koska itse haluaa muuttaa niitä, eikä syy tule ulkopuolelta.

Useimmilla meillä on pulmia, isoja ja pieniä, mutta elämässä pärjää paremmin, kun oppii tulemaan toimeen oman elämän haasteiden kanssa tai vaihtoehtoisesti ymmärtää muutostarpeen. Onni löytyy usein asioiden hyväksymisestä sellaisina kuin ne ovat, ei siitä, että saisi jotain enemmän, lisää tai olisi itse jotenkin enemmän, parempi tai erilainen. Kun haluaa tätä hetkeä, on myös muutoksia helpompi tehdä, jos ne kokee tärkeäksi.

Tärkeimpiä tyytyväisyyden nostattajia elämässä on se, että haluaa omaa elämäänsä. Jos tuntuu, ettei se luonnistu, ajattele, että nyt on näin, mutta tee sitten jotain toisin.

Mahtavaa heinäkuun puoliväliä! Nautitaan!

Jenny

INSTAGRAMISSA

FACEBOOKISSA

P.s. Sydän tuohon alas on tullut jäädäkseen. Saa painaa, kiitos <3

Kesäloman tarkoitus ei ole toipua kuluneesta vuodesta