Joka päivä pitää tehdä jotain kivaa ja muuta kuin töitä
Joka päivä pitää tehdä jotain muuta spessua ja kivaa myös kuin vain töitä. Muuten menee päivä hukkaan, totesi puolisoni eilen, kun kävimme juoksemassa vajaan tunnin iltalenkin. Ennen sitä olimme hakeneet lapselle uuden koripallorepun Malmilta ja ehtineet ihmeen paljon tavalliseksi arki-illaksi, vieläpä maanantaiksi.
Vaikka tykkäänkin töistäni (sekä päivätyöstä että sivuhommista), minusta tuo kuulosti järkevältä ja ennen kaikkea hauskalta: Että tekee joka päivä jotain, mistä nauttii ja mikä saa iloiseksi. Eikä siihen muun tekemiseen tarvitse välttämättä kuluttaa tunteja, vaan jokin pienikin kiva tekeminen palkitsee ja innostaa. Se toimii varmasti, erityisesti jos ei ole niin työorientoitunut kuin itse tuppaan olemaan.
Muutenkin työpäivästä on hyvä irrottautua, jos vain mahdollista. Itse olen ottanut tavaksi työpäivän jälkeen kävellä parinkymmenen minuutin matkan metroasemalle säässä kuin säässä (ja sama aamuisin). Se auttaa irrottamaan ajatukset kaikesta päivän aikana tapahtuneesta ja vielä kun muutaman kerran kotiovella hengittelee syvään ja saa itsensä kotimoodiin, niin hyvä tulee.
Eilinen kiva tekeminen liittyi kyllä ennen kaikkea näihin kenkiin. Kiva lenkki mösjöön kanssa, vaikkei montaa sanaa vaihdettukaan juostessa!
Liikuntaa ja kirjoittamista
Edellisessä duunissa juoksin usein työmatkoja, mutta nyt se on hankalampaa, koska kannan mukana tietokonetta eikä työpaikalla taas ole suihkua. Mutta olen huomannut jo sen, että tuo parin kilometrin kävely auttaa ja tekee ihmeitä. Kotona pitää sitten jaksaa ja toki haluaakin kuunnella muiden perheenjäsenten päivästä, joten hyvä on, ettei ainakaan kovin paljon ajattele työjuttuja silloin, vaan on läsnä heille, jotka ovat itselle tärkeitä.
Mietin myös sitä, mitä tuo spessu kiva tekeminen itselle on, enkä siitä pääse mihinkään, mutta jonkinlainen itseni liikuttaminen on minulle tärkeää useamman kerran viikossa. Myös kirjoittamisesta nautin yhä, vaikka aina ei olekaan aikaa pitkien ja pohtivien tekstien kirjoittamiselle. Tykkään nähdä ystäviä, mutta treffit yhdistetään joko samanikäisten lasten Hoplop- tai Superpark-reissuihin tai sitten näemme lenkkipolulla. Kahviloissa istuskelijaa minusta ei enää saa kuin joskus perheen kanssa viikonloppuina Prisma-reissujen ohessa. Huomaankin, että se kiva tekeminen on itsellä aika vahva osa arkea ja se kiva tekeminen on myös osa hyvinvointia.
Joka päivä pitää tehdä jotain muuta spessua kuin vain töitä. Oletko miettinyt, mitä se voisi omalla kohdallasi olla?
Mahtavaa tiistaita ja alkuviikkoa!
Jenny
P.s. Sydän tuohon alas on tullut jäädäkseen. Saa painaa, kiitos <3
Tunne saa tulla, mutta siihen ei tarvitse reagoida
Joskus ei tarvita kuin se yksi ihminen, joka välittää
Comments are closed.