Eri asenne kiireeseen – elämä on runsasta ja täyteläistä
Tammikuussa ovat todelliset ruuhkaviikot käsillä – vältän silti käyttämästä sanaa kiire, sillä mielestäni se on yhtä epämiellyttävä sana kuin pakko ja lietsoo ihmistä tilaan, jossa hän on kuin pelästynyt peura ajovaloissa ja tuntee olevansa koko ajan kaksi sekuntia myöhässä elämästään.
Mutta tammikuussa siis mennään eikä meinata. Päivätöissä saan saattaa useamman eri vaiheissa olevan kirjan mahdollisimman virheettömänä painoon. Koska en muuten juuri enää työkseni kirjoita, tämä blogi on itselleni tärkeä kirjoittamisen kanava ja samalla henkireikä. Lisäksi oman Uuteen nousuun – Löydä energisempi elämä –kirjani tiimoilta on tulossa haastatteluja. Esimerkiksi 8.1. olen Huomenta Suomessa. Suora tv-lähetys muuten jännittää kohtuullisen paljon, toivon, että unohdan tv-kamerat ja osaan olla oma itseni, kuten keskiviikkona Yle Puheen aamussa. Yle Puheen aamuohjelman voit kuunnella täältä ja oma osuuteni alkaa 2 tunnin ja 6 minuutin kohdassa.
Lisäksi 7.1. alkaa Minä onnistun –elämänmuutosvalmennuksemme, joka vaatii myös oman osansa aikakakusta. Vielä ehtii mukaan, jos valmennus kutsuu! Onneksi ohjaan nykyään enää vain joka toinen viikko, se jo helpottaa arkea. Sitten on omat treenit, jotka nielaisevat kohtuullisen osan vapaasta. Onneksi olen saanut työmatkajuoksun käyntiin, se tuo vähän helpotusta. Loppuaika meneekin sitten perheen kanssa ja kotona puuhastellessa, tämä elämänvaihe vain on se, kun ystäviä ei juuri ehdi tavata kuin treenien merkeissä.
Monotoninen tekeminen, kuten luistelu, juoksu tai uinti, ovat hyviä kiireen tunteen hillitsijöitä.
Mitä kiireen tilalle?
No mutta, miten sitten välttää kiire-sanaa, jos sitä ei halua käyttää? Itse pyrin ajattelemaan, että elämä on nyt runsasta ja täyteläistä. Sitä paitsi suurin osa tästä tammikuun kiireestäkin on omin pikku kätösin aiheuttamaani. Olisi hullua valittaa asiasta, jonka itse olen pitkälti arkeeni luonut. Runsaus-ajatus juontaa jo parin vuoden takaa, jolloin viestittelin ystäväni Katjan kanssa ja mainitsin hänelle kerran umpitäyden kalenterini. Kun sitten kirjoitin hänelle viestissäni, että miksi niin moni kiinnostava asia sattuu usein päällekkäin, hän vastasi, että onhan siinä positiivinenkin puoli: elämässäsi tapahtuu nyt niin paljon kaikkea hyvää, sinähän elät runsaudessa!
Se kolahti. Todellakin. Siitä lähtien olen elänyt runsaudessa, jolle ei ole vieläkään näkynyt loppua. Aivan mahtavaa. Ajatella, miten yksi lause voi muuttaa oman näkökannan täysin.
Kahdenlaista kiirettä arjessa
Ajattelen, että kiirettä on kahdenlaista. Ulkoista kiire on silloin, kun arjessa on suuri määrä asioita hoidettavana, eikä niihin käytettävissä oleva aika riitä. Silloin on pakko venyä, paukkua ja jaksaa tsempata tai mieluiten järjestellä asioita uudella tavalla. Sisäinen kiire sen sijaan saattaa olla seurausta pitkään jatkuneesta ulkoisesta kiireestä. Vaikka keho pysähtyy, mieli ei maltakaan stopata. Hätäinen fiilis jää päälle, vaikka aikaa rentoutumiselle löytyisi. Koko ajan päällimmäisenä mielessä jyskyttää tunne siitä, että kohta tapahtuu jotain, johon tulee reagoida, vaikka tämä ei olekaan totta. Sitä on kuin varpaillaan koko ajan, eikä vain osaa rauhoittua, vaikka tilaisuus olisi. Fiilis on kuin pelästyneellä pupujussilla.
Yksi asia on kuitenkin vissi, ja se on se, että kiirejakson puskiessa päälle itseä kannattaa huoltaa, hoitaa ja hoivata kokonaisvaltaisesti, että jaksaa paremmin. Jos vielä muutama vuosi sitten kiirejakson yllättäessä söin mitä sattuu (suklaata ja voileipiä), liikuin vähemmän (sohvalle oli kiva rojahtaa kotiin saapuessa, vaikka treeni tai kävely ulkona olisi antanut energiaa loppupäiväksi) ja nukuin liian vähän (vaikka iltamyöhään koneella kökkiminen oli aina yhtä turhaa) nykyään on onneksi toisin.
Toki sovellan treenejä aikataulujeni mukaan, mutta pidän kiinni siitä, että nukun riittävästi, syön tarpeeksi ja monipuolisesti enkä klo 21 jälkeen enää ole koneella enkä somessa. Ja yhdestä en nipistä ja se on riittävät (8-9 tunnin) yöunet.
Mutta niin se menee, ihminen kasvaa ja kehittyy. Elämässä parasta on se, kun koko ajan saa oivaltaa ja nähdä asioita eri kulmista. Oppia. Välillä siinä auttaa ystävä, välillä jokin kirja, välillä sitä hiffaa jutut ihan itse.
Miten vielä kiireeltä voi suojautua?
Mikä muu sitten vielä auttaa? Hektisessä ajankohdassa tai elämänvaiheessa tärkeää on olla läsnä ja pyrkiä pysyttelemään tässä hetkessä. Kun on tässä, ei voi murehtia mennyttä eikä voi myöskään stressata tulevasta. On ihan turha miettiä esimerkiksi sunnuntai-iltana kaikkea sitä, mitä tuleva viikko tuo tullessaan. Toki on hyvä valmistautua, mutta sitä ei tarvitse tehdä stressaamisen muodossa. Kun useimmiten ajattelee buddhalaismunkki Thich Nhat Hanhkin sanoin, että olen saapunut, olen kotona, tässä ja nyt, niin kiireenkin keskeltä voi löytää sen levollisen olon ja rauhallisen tunnelman. Sitten sitä vain kuorii perunan kerrallaan, rauhassa keskittyen ja sen jälkeen jatkaa seuraavan homman parissa. Muuten se, että huomaa, että ei ole läsnä hetkessä, on jo merkki siitä, että on taas läsnä.
Iloakaan ei kannata unohtaa. Täyteläistä ja runsasta tai ei, pyrin tekemään asiat iloisena, ja nauttien siitä, mitä teen, oli tekeminen sitten mieluisampaa tai vähemmän mieluista. Jollain tapaa olen itse kuitenkin päättänyt ja valinnut, että elämäni sisältää näitä asioita, joita päivittäin teen. Miksi siis tehdä niitä murheellisella mielellä tai väkisin ja pakolla, kun niistä voi ottaa ilon irti ja keskittyä tekemiseen toki välillä lopputulostakin fiilistellen.
Ja vaikka en olekaan mikään oravanpyörien ystävä, niin pakko sanoa, että tällaisesta runsaudesta ei ole mitään järkeä kokea ahdistusta, vaan ennen kaikkea on syytä tuntea kiitollisuutta. Minulla on töitä, minun palveluksiani halutaan ostaa ja ajatuksiani kuulla, se ei ole mikään itsestäänselvyys sekään. Ja silloin, kun ei mitenkään ehtisi, pitää pysähtyä ja miettiä, että onko se kaikki todella sen arvoista! Jos on, niin ei ongelmaa. Jos ei ole, niin sitten kannattaa olla rohkea ja muuttaa asioita.
Näissä tunnelmissa perjantaihin, terveiset laivalta!
Jenny
Lue ja laita hyvä kiertämään:
Ylikierrostelun rauhoittelua ja haastattelu Fit-lehdessä
Elämänmuutos vie aikaa ja vaatii toistoa – mutta yhtäkkiä huomaa, että kaksi vuotta on kulunut
Uuteen nousuun – löydä energisempi elämä -kirjani on ilmestynyt
Vuoden 2018 juoksutavoitteet menivät aikalailla persiilleen
Vapaauinnin alkeet haltuun viidellä uintiopetustunnilla
Comments are closed.