Hyvä arki

Haasta itseäsi ja tee asioita, jotka tuntuvat ihanalta ja kamalta samaan aikaan

Tällä viikolla kävin tapaamassa Yle Vegan Hannah Norrenaa ja antamassa jälleen haastattelun toisella kotimaisella. Olisi ehkä kannattanut pyytää kysymykset etukäteen, mutta koska kyseessä ei ollut suora lähetys, en ollut niin huolissani. Kuitenkin ajattelen, että kannattaa haastaa itseä ja tehdä asioita, jotka tuntuvat ihanalta ja kamalta samaan aikaan!

Viime kerralla kun olin Yle Vegassa kertomassa elämänmuutoksestani, pätkästä saatiin editoimalla oikein kelpo. Tällä kerralla en kuitenkaan ollut ihan parhaimillani ja tuntuu, että heti kun sain mikrofonin suuni eteen, oli vaikea ilmaista itseäni ruotsiksi. Lopputulos on kuultavissa ensi viikolla ja laitan sitten linkkiä kehiin. Aiheena oli onnellisuus ja esimerkiksi se, mitä se itselleni merkitsee. Onnellisuus on tällä hetkellä omalla kohdallani sitä, että olen tyytyväinen arkeeni, itseeni ja elämääni. Noilla mittapuilla onnellisuus toteutuukin aika tavalla sataprosenttisesti.

Kuva: Timo Turkka

Miksi riskeerata tietoisesti?

Miksi sitten suostuin jälleen haastateltavaksi ja vieläpä vieraalla kielellä? Toki käytän ruotsia päivittäin ja esimerkiksi sen kirjoittaminen on itselleni kohtuullisen helppoa, siinä kun ehtii ajatella. Myöskään kielen kuunteleminen tai lukeminen ei tuota mitään ongelmia. Myös arkipäiväisten asioiden keskustelu esimerkiksi appivanhempien kanssa ei tuota pulmia, mutta sitten kun pitää sanoa jotain valtakunnallisesti ja ainakin esittää viisasta ja puhua syvällisiä, jäätymistä tapahtuu.

Olen kuitenkin tullut siihen tulokseen, että olen elämässäni jättänyt tarpeeksi asioita tekemättä siksi, että olen kelannut, mitähän muut ajattelevat. Olen myös jättänyt asioita tekemättä siksi, että minua jännittää tai olen pelännyt, että mokaan. Oikeasti, mitä väliä? Niin moni jännittää tässä maailmassa liikaa ja turhaankin eikä tee asioita siksi, kun pelkää muiden arvostelua. Jos joku jaksaa vatvoa kielitaitoani, niin siitä vain. Itse keskityn mielelläni muiden puutteiden vatvomisen sijaan oman elämäni parantamiseen.

Olen tullut siihen tulokseen viime vuosina, että aina kannattaa yrittää, koska jos ei koskaan tee mitään arjen rutiineista poikkeavaa, ei koskaan voi kehittyä. Ja jos nyt joku ajattelee, että olen äärettömän nolo, niin vassokuu vaan. Jos kuitenkin miettisi aina vain sitä, mitä joku nyt sattuu minusta ajattelemaan, olisi elämä aika vaikeaa ja tylsääkin.

Lopulta minua ei haittaa hassusti ääntäminen tai virheet, pääasia on se, että tulen ymmärretyksi. Huomaan aina, että jos alan vaatia itseltäni täydellisyyttä, alan mokailla. Jos taas olen välittämättä mahdollisista virheistä, kaikki sujuu paljon jouhevammin. Toki itseltä pitää välillä vaatia enemmän, mutta se ei tarkoita mielestäni sitä, että alkaa suorittaa. Ja sitä paitsi, jokainen mokaa joskus. En ainakaan itse tunne ihmistä, joka olisi täydellinen kaikessa, tunnetko sinä?

Haastattelujen antamisessa vieraalla kielellä on paljon samaa kuin luentojen pitämisessä. Se on yhtä aikaa kamalaa ja ihanaa, vähän niin kuin pitkien matkojen juokseminenkin muuten.

Luennointi on ihanaa ja kamalaa

Seuraavan kerran luennoin Naantalissa Supertreeneissä sunnuntaina 11.3. Aiheena on pysyvä elämäntapamuutos. Samasta asiasta muuten tein nettiluennon Yogaialle. Se löytyy täältä sitä varten ei tarvitse olla jäsen, mutta pitää rekisteröityä. Myös ilmaiskuukausi Yogaialle on saatavilla kauttani, ohjeet löytyvät tästä kaupallisesta yhteistyöpostauksesta. Huom! Koodia on jatkettu helmikuun loppuun.

Aina ennen luentoa minua jännittää, mutta silti haluan luennoida. Haluan luennoida juuri sen takia, koska se ei ole itselleni mitenkään helppoa vaan vie aika tavalla energiaa, mutta myös antaa sitä ihan hurjasti. Kun ylittää itseään säännöllisin väliajoin, saa siitä niin paljon ja tietenkin sitä myös kehittyy ihan jokaisena kertana. On mahtavaa tuntea itsensä elämässään välillä voittajaksi! Suosittelen testaamaan.

Milloin sinä viimeksi ylitit itsesi? Miltä se tuntui?

Mahtavaa perjantaita! Itsellä on hartaasti odotettu lomapäivä. Arjen luksusta!

Jenny

*INSTAGRAMISSA*

Lue myös

Jos pyytää vähän, saa vähän

Ensimmäinen ultrajuoksu odottaa!

Talvijuoksu – jee vai yök?

Ajattele toisin elämänmuutoksesta

 

 

7 thoughts on “Haasta itseäsi ja tee asioita, jotka tuntuvat ihanalta ja kamalta samaan aikaan

  1. Oma blogini on ollut kohta kuukaudeen verran huilitauolla, mutta avaan sen kuitenkin lähes päivittäin käydäkseni kurkkaamassa, onko mun lempibloggareilta, sinä kärkiipäässä, tullut uusia postauksia. Te kun olette blogini oikeassa sivupalkissa ”Näitä blogeja luen” -otsikon alla. Ihan intopiukeena avaan aina sun postaukset. En tiedä mitään paikkaa, josta saisin niin äkkiä niin ison boostauksen innostusta, itsevarmuutta ja energiaa kuin näistä sun kirjoituksista. Jokaisen lukukerran jälkeen olen täynnä vahvaa minä pystyn, minä kykenen -asennetta. Kiitos <3

  2. Sama täällä, vapaapäivä!! Ihanaa! Haastamisesta ja itsensä ylittämisestä puheenollen… Se, mitä muut ajattelevat, on toden totta aivan yksi lysti. Kuitenkin, helposti sitä jää kiinni itselleen jollakin tasolla miettivänsä muiden ajatuksia. Hullua tosiaan! Onneksi asian kuitenkin tiedostaa ja toisaalta päivä päivältä varmemmin ja ryhdikkäämmin tekee valintoja omista toiveistaan ja tarpeistaan käsin, mikä taas kasvattaa itseluottamusta ja vahvistaa oman polun kulkemista.

    Itsensä haastaminen ja ylittäminen on ainakin allekirjoittaneen heikko kohta. Miten onkin niin vaikeaa poiketa omalta mukavuusalueelta ja hypätä tuntemattomaan tai epävarmaan luottaen, että kyllä mä pystyn. Sitten kuitenkin kun rohkaistuu kokeilemaan uutta tai vähintäänkin ottamaan askeleen epämukavuusalueen puolelle sitä todennäköisesti yllättyy varsin positiivisesti! Ja jos ei ylläty niin voi ainakin olla iloinen siitä, että piru vie ainakin kokeilin! Useimmiten kuitenkin erilaiset kokemukset innostavat ja mahdollisesti myös avaavat ovia johonkin uuteen elämässä ☺

    1. Kiitos Elina kommentistasi! Niin järkeviä kirjoitit.
      Monesti kai me ollaan niin totuttu siihen, mitä tehdään, ettei edes ajatella, että voitais tehdä asioita toisin :)
      Pieni jännitys on sitä paitsi hyvästä ja tuo paljon lisää energiaa. Ja onhan uudet kokemuksetkin tosi innostavia.
      Kaikkea hyvää sulle, kivaa viikkoa!

  3. Voi vitsit, mulla on mennyt tosi monta sun postausta nyt ohi, koska olen onnistunut järjestämään itselleni ylikiireellisen hiihtoloman! Tai siis olen kyllä lukenut, mutta en ole ehtinyt kommentoimaan. Nyt kuitenkin halusin pikaisesti tulla käymään; ensinnäkin onnitellakseni sua ultran johdosta, ihan älyttömän mahtava juttu! Ja sitten toisekseen, tämä ja edellinen postaus pysäyttivät mut oikein kunnolla!

    Tajusin just, että en ole aikoihin haastanut tai ylittänyt itseäni millään asialla! Huh, oikein jäin hölmistyneenä istumaan paikalleni ja miettimään, että kyllähän nyt jotain on ollut, mutta ei. Ei mitään semmoista isoa, josta voisin ylpeästi puhua itselleni. Olenko siis pyytänyt vain vähän ja siksi saanutkin vähän? Varmaan näin!

    Ei niin, että olisin tyytymätön mihinkään tällä hetkellä, mutta mutta… jokin alkoi kuitenkin kaihertamaan luettuani nämä sun kaksi viimeistä tekstiä. En vielä osaa edes pukea sanoiksi, mikä mun sisällä liikahti, mutta eiköhän se sieltä tule, kunhan vähän aikaa kaivelen. Kiitos Jenny taas, susta on tullut mulle semmoinen ”sisäisten asioiden liikauttelija” (heh, toivottavasti tajuat mitä ajan tolla takaa)! Ihanaa lomapäivää sulle, mä jatkan nyt mun härdellilomaa ja kuten oman blogin puolella kirjoitinkin, jään odottamaan, että pääsen takaisin töihin lepäämään :D

    1. Kiitos Emma kommentistasi, ihana kuulla! Olen mielelläni sun sisäisten asioiden liikauttelija :) Ihanasti sanottu!
      Täällä loma jatkuu, koska sairastuin influenssaan. Nyt alkaa elämä jo ehkä voittaa, mutta vielä saa viettää pari päivää sängyssä näiden 5 päivän lisäksi.
      On muuten ollut aikaa ajatella, kun se on oikeastaan ainoa, mitä edes on jaksanut tehdä! Ei meidän elämästä kukaan muu tee sellaista kun me halutaan paitsi me itse. Eli kohti niitä unelmia ja isoja pyyntöjä, vaikka oliskin tyytyväinen tässä ja nyt.
      Siitä oon ollut kiitollinen, että olen saanut sairastaa omassa sängyssä. Kaikilla ei ole kotia eikä ees sänkyä.
      Kaikkea hyvää <3

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *