Hyvinvointi alkaa siitä, että ymmärtää olevansa hyvinvoinnin arvoinen

Huhhuh onpas olleet kaksi viikkoa. Mutta sen sijaan, että olisin lyönyt hyvinvointini laimin viimeisten kahden viikon aikana, olen pitänyt itsestäni ekstrahyvää huolta. Hyvinvointi alkaa siitä, että ymmärtää olevansa hyvinvoinnin arvoinen. Jos ennen elämänmuutosta tuli kiireessä syötyä mitä ja miten sattuu, nukuttua liian vähän ja stressattua itseä lisää liikkumalla tilanteeseen nähden liian kovaa, nyt on moni asia ollut toisin.

Hyvinvoinnin kustannuksella ei kannata suorittaa

Olen mennyt iltaisin aikaisin (ysin kieppeillä!) nukkumaan, enkä ole nipistänyt unesta, mistä moni kiireessä ottaa itselleen ”lisäaikaa”. Oikeasti tuohan ei ole ollenkaan totta, sillä koko arki nojaa uneen ja siihen, että palautuu kunnolla. Vaikka liikunta on itselleni yksi parhaista stressinpoistotavoista, en ole treenannut kovaa, vaan olen ottanut tietoisesti iisimmin. Vaihdoin juoksun ja kovat punttitreenit hetkellisesti kotijumppailuun, kehonhuoltoon ja kävelyihin. Sen sijaan, että olisin syönyt miten sattuu ja mitä sattuu (kuten minulla ennen elämänmuutosta oli tapana syödä erityisesti silloin, kun elämä oli liian täynnä kaikkea), olen syönyt säännöllisesti, riittävästi, monipuolisesti ja hyvin.

Siksi kai en paria muutaman minuutin ärsyyntymistä lukuun ottamatta ole edes kokenut olevani keskellä sitä hulabaloota jota olen ollut. Olen tyytyväinen siitä, että omasta hyvinvoinnista huolehtiminen on nykyään niin automaattista, ettei sitä enää mikään hetkauta. Aiemmin olisin vastaavassa tilanteessa ajatellut, että nyt on kuulkaas sellaiset pari viikkoa, ettei ole aikaa panostaa hyvinvointiin ja että itsen ja omat tarpeet saa kyllä unohtaa.

Omasta hyvinvoinnista pitää itse huolehtia. Hyvinvointi on asia, jota emme saa ulkopuolelta. (Paita on saatu SAYSKY:lta.)

Hyvinvointi on useimmiten oma valinta

Mutta jos emme pidä huolta itsestämme ja hyvinvoinnistamme, ei siitä pidä kukaan muukaan huolta. Miten jaksamme selviytyä kaikista tehtävistä ja huolehtia toisista ihmisistä, jos emme jaksa huolehtia itsestämme? Erityisesti hektisinä elämänjaksoina itsensä saattaa asettaa sivuun omassa elämässä, ja ajatella, että kyllä sitä ehtii sitten taas. Oma hyvinvointi ja jaksamisen vaaliminen ovat ne asiat, joista ne kaikki muut asiat arjessa kumpuavat. Toki ihminen pystyy suorittamaan jonkin aikaa, mutta ei loputtomiin. Jossain vaiheessa paukut loppuvat, eikä virtaa riitä sitten enää mihinkään.

En ole aina itsekään kohdellut itseäni mitenkään hyvin. En ole osannut arvostaa itseäni enkä kehoani. Mutta nykyään rakastan itseäni päästä varpaisiin ja se tarkoittaa myös sitä, että arvostan itseäni  niin paljon, että harva asia menee oman hyvinvoinnin edelle. Työ ei ole sellainen asia, jonka takia enää laiminlöisin hyvinvointiani. Mutta tämäkään oivallus ei tule automaattisesti, vaan itseä ja omia tarpeita pitää arvostaa ja kuunnella, jotta ymmärtää, että on niin mahtava tyyppi, että ansaitsee vain parasta. NYT on hyvä aika aloittaa, jos se itsen arvostaminen ja itsestä huolehtiminen on ollut hukassa.

Mahtavaa sadepäivää, toukokuun vikaa!

Jenny

P.s. SYDÄN tuossa alla on tullut jäädäkseen! Saa painaa!

INSTAGRAMISSA

FACEBOOKISSA

Moniteholasit nelikymppisenä – maailmasta tuli skarpimpi

Huonoin valmistautuminen maratonille – paras juoksu koskaan

Metsä on parasta lääkettä

Sullahan ei oo mikään juoksijan kroppa

Kadehtiminen saa olon huonommaksi

Myönteinen ajattelu itsestä on elämänmuutoksen ensi askelia