Hyvä elämä

Kun tekee rauhan kaiken eletyn kanssa, elämä on helpompaa

Vaikka kuinka diggailee työstään, niin loma on loma ja vapaat saavat ihmisen pohtimaan, oivaltamaan ja ajattelemaan asioita ihan eri tavalla kuin arjessa. Kun on sidottu aikatauluihin, tekee paljon ja myös toistaa samoja asioita, ei useinkaan malta, ehdi tai jaksa pysähtyä. Sitten, kun yhtäkkiä saakin pötköttää rantatuolissa tai mökkilaiturilla tunteja, ei ole kiire minnekään eikä ole pakko tehdä mitään, niin johan alkavat tavoitteet ja toiveet elämältä kirkastua.

Jokainen tarvitsee hetkiä, jolloin voi pysähtyä. Jokainen.

Itse pohdin lomaviikon aikana paljon sitä, kuinka vastuun ottaminen omasta hyvinvoinnistani ja onnellisuudestani on kyllä ollut paras päätös ikinä. Toki olen ottanut aiemminkin niistä vastuuta kuin viimeisen reilun puolen vuoden ajan, mutta nyt elämäntilanteeni on sellainen, että suurimmat taakat, vastoinkäymiset ja mukana roikkuneet menneisyyden murheet ovat karistettu harteilta ja se vastuun ottaminen hyvinvoinnista on vaivattomampaa. Toki kaikki kokemukset seuraavat mukanani, toiset enemmän, toiset vähemmän, mutta ne vain ovat osa itseäni ja sillä selvä.

Olen ollut nyt reilun kuukauden verran 40-vuotias, ja vaikka tuon lukeman kirjoittaminen tuntuu itsestäni vieläkin vieraalta, yhtäkkiä havahduin siihen, että ihan oikeasti elän parasta aikaa koskaan elämässäni. Olen hyväksynyt menneen, myös omat virheeni ja oman epätäydellisyyteni. Juuri nyt pidän itsestäni ja elämästäni hyvin paljon, ja myönteinen olotila synnyttää lisää hyvää joka päivä. On ihan eri asia värähdellä korkealla ja positiivisella energialla (haha, anteeksi, oli pakko) kuin tarpoa läpi elämän, raahautua ja tuntea, että litsareita satelee kummallekin poskelle ja vastoinkäymiset ne vain seuraavat toisiaan. Senkin elämänvaiheen olen kokenut useamman kerran, joten tiedän, mitä sellainen voi olla. Ja totta kai elämässäni on vaikeuksia eikä arki todellakaan ole aina vaahtokarkkia ja popparia, joskus tekisi mieli ottaa yksi (kyllä, vain yksi) menolippu jollekin trooppiselle saarelle, mutta silti pääosin nautin elämästäni ihan täysillä.

Olen huomannut, että aina asiat järjestyvät, tavalla tai toisella, myös ne asiat, jotka tapahtumahetkellä tuntuvat loputtomalta jatkuvalta pimeältä tunnelilta eikä vastauksia ole oikeastaan mihinkään. Kun mietin itseäni pahimman epätoivon hetkillä niin välillä salaa toivon, että joku olisi pystynyt minut tuolloin vakuuttamaan siitä, että kaikki todella järjestyy. Mutta kun on riittävän syvällä suossa ei jaksa uskoa enää mihinkään ja kun asiat romahtavat tarpeeksi monta kertaa, ei edes näe enää mitään kantavia perustuksia. Mutta niinpä vain monesta tilanteesta, jotka tuntuvat elämää suuremmilta, on mahdollista nousta.

Joskus toivon, että voisin mennä kakskymppisen itseni ikkunan alle heiluttelemaan kylttiä, että kaikki järjestyy ja et usko, miten siistiä elämäsi tulee vielä olemaan, mutta sitten otan ajatukseni takaisin ja totean, että jos olisin saanut elää kultalusikka poikittain persiissä, jos elämäni olisi ollut tasaista ja vaivatonta elelyä, olisin varmasti aika erilainen tyyppi kuin nykyään olen. Siispä sitten kuitenkin päädyn siihen, että kaikkia kokemuksia olen tarvinnut ja saanpa olla kiitollinen kaikesta tapahtuneesta, myös niistä elämänjaksoista, joiden sulatteleminen on vaatinut terapiaa, pitkällisempää pohdintaa tai vuosien itsetutkiskelua.

Mutta senpä vain sanon, että kun kaiken eletyn kanssa saa tehtyä rauhan, sitä on helppo olla itsensä kanssa. Välillä se rauhan tekeminen tarkoittaa sitä, että jokainen aamu valitsee tehdä rauhan, valitsee nähdä hyvän ja ymmärtää, että elämä on pullollaan erilaisia kokemuksia, niin hyviä kuin huonoja. Välillä se yksi rauhanteko omassa elämässä taas riittää kuukausiksi eteenpäin.

Ja kun huomaa, miten sinut on itsensä kanssa, on helppo olla lungisti myös muiden kanssa. Samalla sitä ymmärtää, että minun itseni on tehtävä elämästäni sellaista, millaista sen haluan olevan, toki muita kunnioittaen, mutta ennen kaikkea omaa itseäni kuunnellen. Paras päätökseni koskaan on ollut tehdä tietoisesti asioita itseni ja oman hyvinvointini eteen. Kun huomaa, että tekee asioita siksi, että rakastaa itseään, eikä siksi, ettei pidä jostain luonteenpiirteestä tai kehon osasta, on se hieno tunne. Sitä on taas kasvanut pykälän tai kaksi henkisesti!

Elämä on epävarmaa ja hiljattain taas sen jouduin huomaamaan, ettei sen pituudesta kellään ole mitään varmuutta. Minä tahansa päivänä voi tapahtua mitä tahansa ja juuri siksi itseä kannattaa hemmotella ja itsestä kannattaa pitää parasta mahdollista huolta ja aloittaa voi tältä istumalta.

Sekalaisia mietteitä tänään, mahtavaa sadepäivää sulle!

Jenny

Tervetuloa Instagramiin ja Facebookiin!

 

4 thoughts on “Kun tekee rauhan kaiken eletyn kanssa, elämä on helpompaa

  1. Kaunis kiitos, taas kerran herättelevistäsi ajatuksista. Itselläni ainakin on taipumusta jäädä vellomaan niitä ns. typerää ajatuksia ja asioita, siksipä onkin ihana ensimmäiseksi aamulla lukea postauksiasi, usein palaan myös vanhoihin kirjoituksiisi. Ihanaa päivää myös sinulle ❤

  2. Kiitos blogistasi. Olen seurannut kirjoituksiasi kulkiessani elämäni kriisin läpi auringon puolelle. Ajatukset ovat saaneet uuden positiivisemman suunnan useamman kerran.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *