Lepo on tehnyt tehtävänsä – tekee mieli jo pakata joulu pois
Lepo on tehnyt tehtävänsä – tekee mieli jo pakata joulu pois. On ollut aivan ihana vain olla perheen kanssa, chillata ja syödä pari päivää. Aatto aamupäivänä ulkoilin kaksin 9-vuotiaani kanssa, tänään liikkeellä oli 3/4 osaa Helsingissä asuvasta perheestä. Turussa asuvan esikoiseni kanssa on vaihdettu tiuhaan viestejä. Ilahdutti, että jopa kotona asuva 18-vuotias keskimmäiseni halusi viettää aattona aikaansa kanssamme. Lomalla (ja myös joskus sairastellessa) minusta tulee Netflixin suurkuluttaja. Olemme pelanneet ahkerasti lautapelejä ja kuunnelleet joulumusiikkia. Huomasin myös, että lepo tuli erittäin tarpeeseen. Muutaman päivän jälkeen onnistuin irrottautumaan työajatuksista, jotka vaivasivat vielä viikonloppuna.
Mutta, huomasin myös sen, että olen yhtä kärsimätön jouluihminen kuin ennenkin. Olen siis todellakin jouluihminen, mutta mielellään etupainotteisesti. Lisäksi kun juuri ennen joulua perheessä juhlitaan kahdet synttärit ja lähisuvussa yhteensä neljät, jouluna alkaa olla jo turnausväsymystä ilmassa. Kummasti se perusarki ruokarytmeineen ja perussyömisineen alkaa hyvin pian maistua ihanalta.
Joulu klousaa kuluneen – nyt kohti fressiä vuotta.
Pari päivää juhlintaa siis vielä sujuu joulun aikaan, mutta Tapaninpäivänä mieli alkaa jo mennä kohti uutta vuotta, tällä kertaa vieläpä uutta vuosikymmentä. Tekee mieli siivota joulu pois. Onneksi en ole yksin tuntemusteni kanssa, vaan puolisoni mösjöökin tokaisi jo tänään, että kevät tulla kolkuttaa, kohta on kesä, kohta siivotaan joulu pois. Haha, tässä ollaan kyllä niin samanlaisia. Niin siinä taitaa käydä tänäkin vuonna, että jo huomenna lähtee kuusi kellariin ja mummini koristeet pääsevät laatikoihin odottamaan ensi vuotta.
Tänään jo katsoin netistä sekä joogastudion huomisia tunteja että punttisalin huomisia aukioloaikoja. Ylihuomisaamuksi on suunnitteilla pitkä lenkki, kun kuopus viettää serkkujensa kanssa laatuaikaa. Jouluaaton aattona kävin ostamassa kirjakaupasta uuden kalenterin. Ensimmäiset kirjoitukset teen sinne huomenna, suunnittelen loppuvuoden treenit ja tammikuun sivutyöt – putipuhtaan kalenterin ensimmäisten merkintöjen tekeminen on ihan parhautta.
Vaikka välillä arjessa väsyttää ja ruuhkaa on enemmän kuin toivoisi, se lohduttaa, että kuitenkin se perustekeminen ja palautuminen ovat balanssissa, koska vain parin päivän tekemättömyyden jälkeen haluaa jo alkaa aktivoitua ja tulee olo, että mikä vain on mahdollista.
Leppoisia vuoden viimeisiä päiviä sinulle!
Jenny
Tule Instagramiin!
Tule Facebookiin!
Lue myös:
Comments are closed.