Lisää rakkautta maailmaan – aloita heti

Lisää rakkautta maailmaan – aloita heti

Lisää rakkautta maailmaan. Aloitetaan vaikka sitten pienillä teoilla. Heti.

Eilen koin mukavan yllätyksen, kun ihan sattumalta satuin kävelemään kauppakeskus Kaaressa tavaratalon läpi ja siellä eräs nainen oli juuri sovittelemassa kenkiä jalkaansa. Meni hetki, ennen kuin ymmärsin, että hän huikkaili minulle ja mitä asia koski: kiitokset iloisesta lähestymisestä ja superkivasta palautteesta sinulle, blogini lukija! Siitä sitten suuntasimme ruokakauppaan, missä olikin paljon porukkaa: perjantai-ilta, kello viisi ja palkkapäivä ovat aina takuuvarma ruuhkainen yhdistelmä, joka herättää monissa tunteita, eikä vain niitä positiivisia.

Tunnelma tarttuu lapsiin

Siellä sitten keräilimme ensi viikon ruokaostoksia kärryymme ja kiinnitin huomiota siihen, miten stressaantuneelta, väsyneeltä ja huonotuuliselta moni vaikutti. Kärryillä jyrättiin pitkin poikin vaikka sitten toisten kantapäille ja kommunikaatio monen perheen sisällä oli äkäistä ja vähän epäkohteliastakin, onhan niitä (negatiivisia) tunteita helppo kohdistaa juuri niihin läheisimpiin. Osa pienimmistä asiakkaista kävi ylikierroksilla, mikä purkautui lasten itkuna, asioiden vaatimisena ja vanhemman hampaiden kiristelynä. Kyllähän lapset aistivat tunnelman ja imevät sitä itseensä, halusivat tai eivät. Jos ympäristö on stressaantunut ja hätäinen, niin lapsenkin on helppo heittäytyä lattialle kiljumaan, että haluaa sitä, tätä ja tuota.

Arjen ihmeellisyyden näkeminen onnistuu kyllä, kun vain pysähtyy ja haluaa sen nähdä.

Siinä sitten pakkailin kärryyn juustoa, ruisleipää ja muita perusjuttuja ja mietin, että aika moni meistä luultavasti kuvittelee,   olevansa olemassa ”aina”. Kun luulee olevansa lähes kuolematon, sitä ei ymmärräkään, miten paljon aikaa hukkaa huonotuulisuuteen, turhista asioista stressaamiseen, äkäisyyteen ja vaikka ärsyyntymiseen siitä, että osuu ruokakauppaan ”koko maailman” kanssa samaan aikaan. Silloin sitä on helppo tiuskia perheenjäsenelle, joka valitsee vääränvärisiä omenia lukuisten vaihtoehtojen joukosta tai sattuu kysäisemään viattomista, että mitäs tänään syödään. Helppo on myös lanata kärryillä vieraan ihmisen kantapäille ja anteeksipyytämisen sijaan todeta, että oho!

Selviytymistaistelu ruokakaupassa – mikä arjessa mättää?

Ymmärrän hyvin sen, että aina ei jaksa olla superpositiivinen eikä edes ystävällinen. Joskus elämä on vain liikaa ja tapahtuu isoja juttuja, jotka musertavat. Mutta jos tavallisen työviikon jälkeen olo on kuin jyrän alle jääneellä ja ruokakauppaan meno tuntuu selviytymistaistelulta, voisiko sinne kauppaan mennä vaikka seuraavana aamuna. Erityisesti kannattaisi kiinnittää huomio siihen, onko arjessa jotain, mitä voisi muuttaa tai mitä voisi alkaa tarkastella edes toisenlaisella asenteella, ettei se vie voimia pois totaalisesti.

En aio koskaan kyynistyä ja lakata kuvittelemasta, etteikö jokainen meistä voisi tehdä enemmän hyvää itselleen ja kanssaihmisilleen. Maailmaan on mahdollista lisätä rakkautta ja meistä jokainen pystyy siihen. Kyse ei ole edes isoista asioista tai mistään mahdottomuuksista. Aloittaa voi sillä, että muistaa, että emme ole täällä ikuisesti ja alkaa elää sen mukaan, kunnioittaa omaa arkeaan, itseään, muita ihmisiä ja ympäristöä, jossa elää. Lakkaa tiuskimista ja puhuu ystävällisesti. Hymyilee. Pitää ovea auki perässä tulevalle. Kiittää mielessään siitä, että saa olla olemassa. Arvostaa sitä, että on mahdollisuus mennä sinne ruokakauppaan ja on rahaa ostaa ruokaa. Ymmärtää, että elämä on lahja, jota ei kannata tuhlata turhaan negatiivisuuteen, kiukutteluun, pikkuasioista stressaamiseen. Jos ei ole arkeensa tyytyväinen, tekee muutoksia. Jos on tyytyväinen, ymmärtää nauttia useimmista hetkistä ja lisää rakkautta maailmaan.

On taito nähdä arjen kauneus pienissä hetkissä, mutta se taito on opeteltavissa. Itselläni se oppi meni perille aikanaan kaikkien vastoinkäymisten myötä.

Mahtavaa lauantaita!

Jenny

INSTAGRAMISSA: jenny_vastaiskuankeudelle

FACEBOOKISSA: vastaiskuankeudellefi

Lue lisää ja laita jakoon: 

Keho ja mieli tottuvat – silti ei tarvitse tyytyä pahaan oloon

Yhdestä en luovu ja se on uni

45 päivää juoksutelakkaa

Yhtäkkiä on helppoa olla zen ja kiitollinen

Tasapainoinen arki synnyttää liikuntamotivaatiota

 



4 thoughts on “Lisää rakkautta maailmaan – aloita heti”

  • Niinpä!! Mä palvelin eilen töissä ihmisiä koko päivän iloisesti ja niin hyvin kuin osasin – sain kiitokset joka puhelun lopuksi ja kuulin äänestä, että he ilahtuivat aidosti. Siitä tuli niin hyvä mieli itselle ja motivaatio olla ystävällinen ja osaava vain kasvoi. Loppupäivään osui sitten yksi hieman erilainen tapaus ja siitä jäi itselle vähän sellainen kiitos universumi -mieliala, mutta yritin päästä siitä yli kotona. Illalla pienen lenkin päätteeksi haimme ruokaa viereisestä Supermarketista ja siinä kassalla meitä ennen ollut rouva pakkasi kamojaan, kunnes huomasi virheen kuitissaan ja alkoi kovaan ääneen marmattaa kuinka hänen retiisit on kuitissa väärin. Kassasetä oli nolon näköinen ja tietysti halusi korjata virheen, koska sehän nyt tietysti on ainoa vaihtoehto tilanteessa. Retiisimuija tuli korttinsa kanssa kassalle ja tylytti setää ”RETIISI, EI PUNASIPULI! EI PUNAJUURI! RETIISI!”. Yritin hymyillä sedälle ilmeellä ”I feel you” ihan kuin hän voisi lukea aivoistani olevani hänen asiakaspalvelukollegansa.

    En tajua miksi tuotakaan asiaa ei voinut ilmaista nätisti ”anteeksi, kassakuitissani on virhe” ja sitten odottaa rauhassa, että setä ehtii lukea kaikki nappulansa läpi missä se retiisipainike on. Ihmiset ovat hemmetin hysteerisiä ja olettavat, että joku kaupan kassa tekee ihan tahallaan virheitä. Ja vaikka tekisivätkin tahallaan, siihenkin toimii kaikista parhaiten rauhallisuus, sillä kärvistelkööt epäkiltit ihmiset viisaampien ihmisten tasaisuuden edessä.

    Minusta maailma tarvitsee kiltteyttä, ystävällisyyttä ja rakkautta ihmiseltä ihmiselle. Myös kaupassa ja joka paikassa. Kuten sanoit, kukaan meistä ei ole kuolematon ja näitä hetkiä, joita nyt elämme, ei saa enää takaisin. Itse ainakin aion käyttää omat hetkeni hyvällä mielellä 🙂

    • Niin viisaasti kirjoitettu, kiitos Mari kommentistasi!
      Oon ihan samaa mieltä. Rähjääminen ei auta ketään. Usein kai ihminen, joka voi huonosti, sitä tekee, mutta aina voi muuttua. Ensimmäinen askel sellaisesta on tiedostaa asia ja opetella siitä pois. Kaikki kun on mahdollista.
      Mä tykkään laittaa palautetta, kun olen saanut kivaa asiakaspalvelua. Viimeksi laitoin vaatekaupalle ja autokorjaamolle meiliä. Autokorjaamosta sain tosi iloisen vastauksen ja uskon, että he vilpittömästi ilahtuivat. Toki kiitän myös sillä, että pysyn asiakkaana, mutta kiva on myös mainita erikseen.
      Sä oot varmasti ihan huikea sun työssä! Respektit ja kärsivällisyyttä heidän kanssaan, jotka eivät osaa käyttäytyä.
      Kaikkea ihanaa!

  • Kiitos lauantai aloituksesta… hymyssä suin! 🤗
    Luin kirjoitustasi ja kuuntelin Olavi Uusivirtaa ja kappale ”On niin helppo olla onnellinen” lähti soimaan, samalla huomasin miettiväni pitäisi siivota, pitäisi ulkoiluttaa koirat, pitäisi käydä kaupassa. PITÄISI!

    Hei… mun on mahdollisuus siivota oma koti vapaapäivänä, mulla on kaksi upeaa koiraa joiden kanssa saan mennä syksyiseen metsään ja minulla on mahdollisuus käydä kaupassa ja miettiä mitä halutaan syödä viikonloppuna. Nämä asiat voin hymyssä suin suunnitella ja tehdä, sillä montaa asiaa ei elämässä voi vaan joku muu suunnittelee se mua paremmin.

    Asenne ratkaisee ja mitä tekisi Rakkaus!

    Hymyillään vastaantulijoille ainakin tämä viikonloppu. 🙂🌻

    • Kiitos Virpi! Olavi Virta on ihana. Tiesitköhän, että hänestä ilmestyi juuri kirja Wsoyn kustantamana.
      Ihanasti kirjoitit arjestasi ja miten hieno huomio tuo, että asiat voi just esittää toisin. Kyse on monesti asenteesta, mitä totesit itsekin.
      Toivottavasti sulla oli mahtava viikonloppua ja tämäkin viikko käynnistynyt hienosti. Kaikkea hyvää!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *