Maratonmatka Ahvenanmaalle

Yhteistyössä Åland Expeditions & Events

Viime kesänä sain yhteydenoton Henna-Mari Koskelta, joka pyörittää Ahvenanmaalla Åland Expeditions and Events -yritystä. Henna-Mari siis järjestää erilaisia teemamatkoja Ahvenanmaalle aina pyhiinvaellusmatkoista valokuvamatkoihin ja ratsastusreissuista juusto ja viini -matkoihin. Henna-Mari kysyi, huvittaisiko minua organisoida juoksureissua yhdessä hänen kanssaan. Vastasin sen enempää ajattelematta kyllä, ja vähänpä tiesin kesäkuussa, mikä arkirumba tuota viikonloppua edeltää ja myös vallitsee jälkeenpäin: muutto juuri kyseisenä viikonloppuna ja ensihoitajaopintojeni ensimmäinen työharjoittelupäivä heti reissun jälkeen maanantaina. Mutta niin siis pääsin toimimaan maratonreissun ”matkanjohtajana” yhteistyössä Henna-Marin kanssa.

Meitä oli hyvää vauhtia reilusti yli kymmenen hengen porukka kasassa, mutta niin erilaiset esteet sairastumisista perhejuhliin saivat aikaan sen, että juoksemaan lähti porukassamme lopulta seitsemän henkeä. Osa ryhmästä tuli Turun seudulta, ja osa starttasi Helsingistä Turkuun 5:28 lähtevällä junalla perjantaina. Laivaan astuimme suoraan junasta ja aloitimme aamun aivan ihastuttavalla Premium-aamiaisella Viking Linella. Todella samanhenkinen porukka oli kasassa, ja täytyy sanoa, että kyllä uusien ihmisten tapaaminen on vain aivan mahtavaa.

Maarianhaminassa olimme noin kahden aikaan iltapäivällä. Matka Helsingistä Maarianhaminaan sujuikin älyttömän hyvin aikaisesta aamusta huolimatta. Tuli heti fiilis, että miksi en ole käynyt Ahvenanmaalla noin 13 vuoteen, koska sinne matkustaminen junalla ja laivalla on helppoa ja vaivatonta.

Ravintola Leva Börman on paikallisten suosiossa

Satamasta siirryimme Hotel Pommerniin, jossa oli erittäin siistit huoneet, mukava miljöö ja aivan huippuhyvä aamiainen. Laukkujen jättämisen jälkeen suuntasimme lounaalle Leva Börmaniin, jonka omistaa ahvenanmaalainen ultrajuoksija Victor puolisonsa Emelien kanssa. Tapasin Victorin Tukholmassa Bosön valmennuskeskuksessa, jossa olimme samalla juoksuvalmentajakurssilla vajaa pari vuotta sitten. Leva Börmanissa saimme eteemme varsinaiset urheilija-annokset superherkullista kasvisruokaa. Oli ilahduttavaa nähdä, kuinka paikalliset olivat löytäneet paikan, joka oli avautunut juuri ennen koronaa, ja ovi kävi tiuhaan perjantai-iltapäivänä. Lämmin suositus myös tälle paikalle, ruoka oli niin hyvää ja annokset olivat valtavat.

Perjantai-ilta meni sitten ulkoillessa luontopolulla ja merenrannassa. Vetäydyin aikaisin hotellihuoneeseeni, sillä vaikka on aivan ihanaa olla yhdessä uusien ja vanhojen tuttujen kanssa, perheellisellä on harvoin mahdollisuus löhöillä hotellihuoneessa, katsella telkkaria ja syödä sipsejä, joten otin siitä kaiken irti.

Lauantaina oli kisapäivä

Lauantaina oli sitten kisapäivä, ja olin viime tipassa vaihtanut matkani kokonaiselta maralta puolikkaalle, sillä oikeastaan koko lokakuu oli ollut stressaava muuton, opintojen ja töiden takia. Lisäksi en ollut juossut kuin muutaman lenkin lokakuussa, sillä olin kärsinyt parin viikon ajan nilkkatulehduksesta Vaarojen maratonin kuusvitosen jälkeen. Maratonin juokseminen ei siis tuntunut hyvältä ajatukselta enkä myöskään puolikkaalle lähtenyt hakemaan ennätyksiä, vaan mukavan tasaista, leppoista juoksua, jossa sitten onnistuinkin loppuajalla 2:10:37.

Puolimaran startti oli vaatimattoman pikkukyltin luota, ja koko maran sekä lyhempien matkojen startit olivat ihan lähistöllä. Paikalla oli juoksijoita ainakin Ruotsista, Tanskasta ja Virosta ja törmäsinpä muutamaan tuttuunkin. Maarianhaminassa juoksureitti kiersi vajaan 5 kilometrin reittiä, mikä ajatuksena tuntui ensin vähän tylsältä, mutta osoittautui käytännössä tosi hyväksi. Reitti oli todella tasainen ja jos ennätyksiä haluaisi tehdä, Ahvenanmaan maraton olisi siihen oivallinen paikka. Reitti kulki pitkin merenrantaa ja paluu takaisin oli tien toista puolta. Jossain kohtaa näkyi myös lampaita!

Ahvenanmaan maran reitti oli tasainen

Juoksu sujui aivan kuten olin suunnitellutkin. Halusin juosta pk-sykkeillä tasavauhtisen lenkin ja siinä onnistuin. Juoksun jälkeen mihinkään ei sattunut ja olo oli mitä mainioin. Aivan tosi hyvä lenkki siis. Kokonaisuudessaan juoksijoita oli aika vähän, toista sataa, enemmänkin olisi mahtunut juoksemaan. Ruuhkaa ei siis ollut. Reitillä tarjottiin vettä ja urheilujuomaa ja maalissa sai muun muassa pullaa, sipsejä ja karkkia. Maali oli Mariebadin uimahallin kupeessa, jossa myös säilytettiin tavaroita, ja osa porukastamme lähtikin sinne pulikoimaan juoksun jälkeen. Itse lähdin hotellille suihkuun ja kipaisin sitä ennen Emmaus-kirpparilla, josta tein kaksi vintagelöytöä hintaan 5,50 euroa.

Viiden aikaan lähdimme porukalla syömään Park Hotellin ravintolaan, ja pakko sanoa, että ruoka oli kyllä ihan todella hyvää. Koko reissulla ei tarvinnut olla hetkeäkään nälässä, sillä tuntui, että söimme koko ajan! Reissu olikin ei vain maratonmatka, vaan myös ruokamatka, mikä ilahdutti koko juoksevaa porukkaamme.

Sunnuntaina kävimme kävelyllä ja ennen laivaan astumista vierailimme vielä ihan sataman vieressä olevassa merenkulkumuseossa, jonne pitäisi ehdottomasti päästä uudelleen perheen kanssa. Kotimatkalla söimme vielä Viking Linen syysbuffassa, ja illalla olin kotona vähän vaille 23. Kaikin puolin reissu oli mahtava ja Ahvenanmaalle ja sieltä takaisin matkustaminen oli helppoa. Jos vierailee vain Maarianhaminassa, autoa ei tarvita, sillä kaikki, ihan oikeasti kaikki, on kävelymatkan päässä.

Voisin kuvitella juoksevani Ahvenanmaalla uudestaankin, ehkä jo ensi vuonna. Henna-Marin kanssa yhteistyömme sujui tosi hyvin, ja voi olla, että lisää reissuja Ahvenanmaalle on tulossa, esimerkiksi palautumisen ja rentoutumisen muodossa. Lämmin suositus myös Ahvenanmaan maratonille. Vaikka siellä juostaan samaa rundia, niin aika ei käynyt pitkäksi, tunnelma oli kodikas, eikä ryysiksestä ollut tietoakaan. Todella kiva juoksukokemus – ja vieläpä vähän niin kuin kotimaassa ulkomailla.

Kivaa perjantaita!

Terkuin Jenny