Remonttikuulumisia
Elämäntaparemonttini etenee vaivatta! Viime viikolla sain viestiä eräältä lukijaltani, että hän oli yöllä nähnyt unta, että olin postannut laihtuneeni 2,5 kiloa! On todellinen kunnia päästä uniinne, hihih. Painoni tosin vielä jumittaa aika lailla entisissä lukemissa, mutta joulusta suunta on oikea. Hyvänä aamuna vaaka näyttää neljä kiloa vähemmän kuin jouluna, mutta itselleni on hyvin tavallista parinkin kilon vaihtelu riippuen syömisistä ja juomisista.
Viime viikolla urheilin seitsemän tuntia, joista itse ohjasin kolme: Bodypumpin, intervalli-keskivartalon sekä perusspinningin. Jotta saisin tarpeeksi liikuntaa, olen ostanut työpaikkani läheiseen kuntokeskukseen kahden kuukauden kortin, ja olen alkanut käydä siellä lounastunneilla treenaamassa, mikäli minulla ei ole omaa ohjausta samana päivänä. Olen niin onnellinen tästä loistavasta ideastani! Ehdin yhä tehdä kaikki työni päivän aikana, treenisessioon suihkuineen ja siirtymisineen meneen noin 1,5 tuntia. Aamupäivätreenin jälkeen olen täynnä virtaa ja työt sujuvat jopa tehokkaammin kuin olisi istunut koko ajan koneella. Plussana tässä on myös se, että lapsillani on iloinen ja energinen äiti käytössään myös iltaisin. En ole maininnut tästä lounasliikunnastani edes kotona, sillä haluan yllättää ja myös itse yllättyä, että milloin supervartaloni ja superenergisyyteni noteerataan, ehhehe. Ja tiedän, ettei tällainen lounastreeni ole kaikille mahdollista, mutta jos on, suosittelen lämpimästi. Itsekin teen usein töitä iltamyöhällä, joten sen vastapainoksi voikin sitten ottaa aikaa itselleen sieltä, mistä se on mahdollista ottaa. Freelanceriuden etuja.
Viime viikolla kävin peruslihaskuntotunnilla, reisi-vatsa-pakaratreenissä, kahvakuulassa ja venyttelyssä. Olin ensimmäistä kertaa ohjatulla kahvakuulatunnilla, joka oli ihan superhyvä! Tuli kunnolla hiki ja hengästyminen, vaikka aloittelijana otin vain 6 kilon kuulan. Teimme erinomaisia kokonaisvaltaisia koko kehoa kuormittavia ja myös tasapainoa, kehonhallintaa ja -liikkuvuutta parantavia liikesarjoja ja 50 minuutin jälkeen todella tunsin tehneeni töitä. Hurahdin! Liikuntapuoli siis sujuu hienosti ja repertuaari ei ole enää pelkkää spinua ja pumppia, siitä olen tyytyväinen.
Ohjatessani en ikinä katso itseäni peilistä, joten nyt muiden tunneilla käydessä on ollut oivallinen tilaisuus tarkkailla ei sitä onks tukka hyvin, vaan omaa tekniikkaa ja liikelaajuuksia. Myös vatsamakkarat ovat pistäneet silmään peilistä, raskauden jälkeinen vatsa on yhä edelleen kuin pullataikinaa. Päätin, että en anna huonolle liikaa huomiota, joten tein myös havaintoja siitä, mikä on hyvin. Jalkani ovat kohtuullisen lihaksikkaat ja myös hartiaseutuun olen tyytyväinen. Hauis on myös kasvanut huomattavasti pelkällä Bodypumpilla. Yksi päivä pumppituntini jälkeen kuuntelin pukuhuoneessa kahden naisen keskustelua. Toinen kertoi varmaa tietoa siitä, että kaverinsa oli käynyt pumpissa vain pari kertaa ja saanut himmeet habat. Ikävä lannistaa, mutta ei ne himmeet habat nyt ihan parista kerrasta tule, hih.
Ruokavaliooni olen todella tyytyväinen. Olen opetellut ja myös oppinut syömään aamupalan! Koska perheemme rytmit ovat nyt muuttuneet toisen aikuisen uusien työaikojen myötä, minäkin menen nukkumaan kello 22 ja tänäänkin heräsin virkeänä jo klo 5.30. Sitten vietänkin hetken yksin, katson meilejä, juon lasillisen vettä, johon olen puristanut sitruunan, laitan itseni lähtökuntoon ja teen aamupalan, jonka nautin töissä vietyäni lapsen tarhaan. Kaksi viipaletta tummaa Real-leipää terveellisillä päällisillä ja kananmuna ovat joka aamuinen evääni, lisäksi pullo vettä ja omena tai viinirypäleitä. Avot, kyllä jaksaa 11 kieppeillä treenaamaan. Aamupalan myötä koko ruokailuni on muuttunut täysin. Minun ei tarvitse illalla ahtaa rekkamiehen annoksia, kun olen päivän mittaan syönyt vähän, mutta säännöllisesti. Ja kaikki tämä tieto on ollut minussa jo vuosikausia, mutta nyt vasta aloin itse toteuttaa sitä ja jestas sentään, mikä vaikutus aamupalalla on. En myöskään syö enää vaaleaa leipää ja näkyvä sokeri on minimissä. Pidän nykyään viikossa yhden herkuttelupäivän, mutta silloinkin herkuttelu on noin 1/3 osa siitä, mitä se oli ennen. Yhtäkkiä vain olen tajunnut sen, ettei ole mitään järkeä ahtaa itseensä mitään, mitä ei oikeasti tarvitse voidakseen hyvin! Oivallus sentään! Myös kahvinjuonti on jäänyt lähes kokonaan. Ennen join ainakin 2 kuppia aamuisin ja 1 iltapäivällä. Nyt juon vain yhden kupin kahvia aamulla ja se on siinä.
Tahdon siis vain kertoa, että jos minä pääsen ihan itse näin hyvään alkuun kahden vuoden taistelemisen jälkeen, niin kyllä sinäkin. Mutta kuten aikaisemminkin sanoin, tällä kertaa heti alussa erona oli se tunne, että minä tulen onnistumaan. Että kiirettä ei ole, koska tämä on pysyvä elämänmuutos, jolle voin pyhittää loppuelämäni. Vasta nyt olin valmis tähän, ja tunsin valmiuteni myös sisälläni. Ja kun ei yritä pakolla, onnistumisia syntyy. Jos yrittää väkisin, syntyy vain tekosyitä eivätkä itselle asetetut tavoitteet tule saavutetuksi. Sitten voikin syytellä itseään ja ahdistua, että tähänkään en sitten pystynyt ja silloinhan on entistä helpompaa luisua samalle vanhalle tielle ja ajatella, että mitä väliä. Kummallisinta tässä on se, että ihminenhän valehtelee itselleen. Esimerkiksi terveyteen negatiivisesti vaikuttava runsas ylipaino, huonot elämäntavat tai olematon peruskunto, nehän ovat itseltä pois. Niillä tekee hallaa vain itselleen, ei muille.
Ei siis niin! Mutta tässäkin asiassa tarvitsee sen sisäisen paljon, ei voi laihtua tai tulla parempaan kuntoon, jos ei oikeasti usko itse siihen, että se on mahdollista.
Ai niin, tästä keväästä on tulossa ihan superjännittävä! Olen niin innoissani, että tuskin maltan pysyä housuissani! Olen kehittelemässä yhteistyötä Henkinen hyvinvointi -yrityksen kanssa. Lisäksi osallistun Olonkeveys-valmentajan koulutukseen. Näillä näkymin olen osallistumassa myös NLP-peruskurssille, joka tulee olemaan tiukka seitsemän päivän setti. Ja kaiken tämän hyvän ja innostavan lisäksi olen myös koekaniinina Life coachiksi opiskelevalle kaverille. Mutta näistä kaikista sitten postauksia tulossa, kun aika koittaa.
Ihan mahtavaa saada oppia lisää ja sitten jakaa tietoa, oivalluksia ja omia kokemuksia taas juuri sinulle, rakas lukijani. Teitä on muuten pian Facebookissakin jo 700. Taitaakin olla tällä viikolla taas arvonnan paikka.
Mahtavaa ja innostunutta alkanutta viikkoa!
rauhapauliina
Heii, mahtavia juttuja kevään jutuissasi! Minäkin päätin osallistua NLP-kurssille, pitkän pohdinnan jälkeen. Täällä meilläpäin se tosin kestää 6 kk. Ja tuota Henkinen hyvinvointi -yhteistyötäsi odotan jo innolla 🙂 Kerro lisää!
Siellä Saija Hakosen luennolla sanottiinkin, että kun joka aterialla on mukana proteiinia, niin se auttaa jaksamisessa. Eli tuo kananmuna aamuisin auttaa varmasti.
Outi Kokkonen
Hyvää viikonalkua sinulle! Blogisi on ihana ja kiitos että päivität sitä usein. Love it!
Itsellänikin taas alkamassa intensiivisempi”treenikausi” ennen kesää heti kun saan flunssan jota nyt poden alta pois..
Tässä kotona pötkötellessä olen lukenut loistavaa kirja nimeltä Hormoonidietti, Kaisa Jaakolan kirjoittama super hyvä opus. Suosittelen!
Siinä Kaisa kertoo kohdassa ”Loppuelämäsi viimeinen elämäntapadietti” että ihmisten ei pitäisi puhua dieteistä jolla on alku ja loppupiste.
Vaan jos haluat tiputtaa painoa, voida hyvin ja olla tyytyväinen kroppaansa ja olla tyytyväinen omaan minäänsä sinun tarvitsee tehdä pysyvä ”elämänmuutos”.
2kk herkkulakko, hetken terveellisesti syönti ja sporttaus saa ehkä paino putoamaan mutta jos et jatka sen jälkeen samaa huononpaa elämäntapaa eteenpäin kilot tulevat varmasti takaisin!
Itse jätin pastan, riisin, perunan ja turhan leivän puputtamisen noin vuosi sitten ja tämä on sopinut kropalleni loistavasti. Paino tippui pikkuhiljaa ne 5 ylimääräistä kiloa, turvotus oli poissa ja mieli oli virkeä. Se sopii siis minulle! Elämäntapa muutos on pysynyt ja olo on ollut loistava!
Tietysti joskus tulee notkahduksi mutta en stressaa niistä liikaa..Jos tekee mieli syödä vaikka avokadopastaa niin en kiellä sitä itseltäni!
Hyvää viikonalkua sinulle, energiaa treeneihin ja nautitaan pitenevistä päivistä sekä kevään tulosta!
Mari
HUH HUH, miten innostava postaus! Ruudun läpi tulee fiilis että sussa on energiaa kuin pienessä kylässä 🙂 Ihan mahtavan paljon ”pieniä”, mutta oikeasti isoja ja kokonaisvaltaisesti vaikuttavia asioita. Kuten aamupala! Koko päivä vaan sujuu niin paljon paremmin kun se on kunnossa. Pari vuotta sitten olin ihan vakuuttunut siitä, että ”mä en vain saa aamulla mitään alas”. Höpö höpö! Kun ajoittaa syömisensä oikein, ei mätä illalla hirveästi hiilareita ja liikkuu reippaasti, on ihan varma että aamulla on jo kiljuva nälkä 🙂
Ja tuo lounastauolla treenaaminen: mitä mahtavaa ajankäyttöä! Toimii varmasti kuin häkä, kun treenit on limitetty noin sujuvasti arkeen.
Ihanaa päivää sulle!
Jenny B-H
Kiitos Rauhapauliina, kerron siitä heti, kun tiedän enemmän!
Tuo NLP Opiston kurssi on tiiviskurssi, ja se vedetään läpi viikossa. Moni tuttuni on käynyt NLP-kurssin hieman pidemmällä kaavalla. Jännittävää nähdä, kuinka pyörällä päästään sitä on tuon viikon jälkeen 🙂
Proteiinia olen pyrkinyt nauttimaan, mutta vielä en ole jaksanut alkaa laskeskella määriä. Saa nähdä, meneekö tämä sellaiseksi hifistelyksi!
Iloista viikkoa!
Jenny B-H
Kiitos paljon kommentistasi ja paranemisia! Toivottavasti tauti hellittää pian, on ollut sitkeitä sairasteluja ilmassa siellä täällä.
Tiedänkin tuon Kaisan kirjan, mutta en ole sitä sen enempää lueskellut vielä. Mutta samaa mieltä olen siitä, että elämäntapamuutoksia kannattaa tehdä sillä silmällä, että ne ovat pitkäaikaisia.
Ah, avokadopastaa! Minä olen ylpeä siitä, että olen pystynyt pienentämään annoskokoja radikaalisti. Olen melkoinen pastanrakastaja, mutta kun huomaa, että vähemmälläkin määrällä tulee toimeen, niin parempi niin.
Iloista viikkoa sinulle!
Jenny B-H
Hihih, kiitos 🙂
Nyt kun olen liikkunut enemmän, olo on huomattavasti energisempi. Ja aika jännä, että mitä vähemmän kahvia juon, sitä virkeämpi olen?!
Aika hyvin kuukaudessa olen onnistunut luomaan aamupalasta tavan, josta en enää halua luopua, vaikka olin samanlainen kuin sinä, aamuisin ei mikään maistunut. Totta puhut, kun aamupala ja muut ruokailurytmit ovat kunnossa, kaikki on niin paljon helpompaa. Ja jäävät myös ne ahtamisfiilikset tulematta kokonaan!
Iloista viikkoa 🙂
Terhi
Lounastreeni! ooh! Tajusinkin tän postauksen luettuani, että herranjestas, meillähän on koululla kuntosali, joka on opiskelijoitten vapaassa käytössä! Usein on luentojen välillä hukka-aikaa, niin mikäs sen mainiompaa kuin käydä vetäsemässä vartista puoleen tuntiin vaikka kuntopyörällä! Oijoi! Taidankin heti huomenna mennä ottamaan salista hieman tarkemmin selkoa! Kiitos vinkistä ja hauskaa viikon jatkoa! 🙂
Jenny B-H
Todellakin voin suositella, joten jos sulla on mahis käydä treenaamassa toisinaan luentojen välissä, niin kannatan! Puolikin tuntia on jo tosi hyvä vaikka polkea tai nostella puntteja ja varttikin virkistää kummasti ja laittaa veren kiertämään kehossa.
Treeni-iloa sinulle 🙂