Yritä nauttia saavutuksistasi

Yritä nauttia saavutuksistasi

Sain perjantaina yllättäen ihanan viestin Instagramin meiliboksiin, joka oli itselleni hyvä herätys, tässä pätkä siitä:

Sä oot niin upea, positiivinen ja aina iloinen. Oot tehnyt valtavan hienon muutoksen, painonpudotuksen. Tajuatko miten huippukunnossa oot ja juoksit vielä sen älyttömän pitkän kisan!!! Oot ihan huippu! Yritä nauttia saavutuksista. <3 

Yritä nauttia saavutuksista.

Toden totta. Olenhan saanut viime aikoina aikaan vaikka mitä, mutta samalla itselläni on kai ollut niin kiire jo kohti jotain seuraavaa tavoitetta, etten ole oikeasti tajunnut nauttia saavutuksista. Olenko edes ymmärtänyt, että ne ovat tapahtuneet, kun on ollut niin kiire eteenpäin? En ole ainakaan kovin tietoisesti nauttinut niistä saavutuksista, jotka jossain vaiheessa nekin olivat vain omia tavoitteitani, joiden eteen tein töitä ja ennen kaikkea erilaisia, aiemmasta poikkeavia valintoja.

Smir-kisan jälkeenkin näin enemmän vain murtuneen jalkapöydän, kun sen, että jumankauta, juoksin 75 kilometriä aikaan 7 tuntia, 34 minuuttia ja 50 sekuntia. Näin itseni nilkuttavana vaivaisena, enkä nähnyt sitä, että on se aika kova suoritus juosta samana päivänä melkein kaksi maratonia (vaikka sitten pätkissä).

En ole sanonut kertaakaan itselleni, että voi jumankekka, hoiditpa sen (ja myös pari muuta asiaa) hyvin, ootpa kova, onnea!

Mutta nyt sanon itselleni, että voi jumankekka, hoiditpa sen (ja myös pari muuta asiaa) hyvin, ootpa kova, onnea! 

Aika harvoin on myös tullut sanottua, että oletpa Jemppa selvinnyt hyvin vaikeista ajoista elämässäsi. Onnea siis elämästä!

Tiedän sen, etten todellakaan ole ainoa, joka saa aikaan vaikka mitä, mutta ei jotenkin näe sitä, mitä saa aikaan. Toisten saavutukset usein tuntuvat paljon hienommilta kuin ne omat, ja onhan aina niin paljon ihmisiä, joiden saavutukset ovat omia saavutuksia paljon merkittävämpiä. Mutta kun me jokainen kuitenkin eletään täällä sitä omaa elämää ja tärkeintä on, että on siihen omaan elämään tyytyväinen, koska silloin se tyytyväisyyden vaikutus näkyy monessa, mitä teemme ja useimmiten myös siirtyy toisiin ihmisiin meidän kauttamme.

En kovin usein vertaa itseäni muihin, vaan enemmänkin vertaan itseäni aiempaan minään, jos nyt vertaan mihinkään ylipäätään. Silti muistan, kun tulin  talvella kotiin 21 kilometrin lenkiltä ja somessa huomasin, että ”kaikki muut” olivat juosseet tuona päivänä vähintään 25 kilometriä ellei 50 kilometriä. Tuossa hetkessä en pystynyt näkemään sitä, että 21 kilometrin juokseminenkaan ei todellakaan ole itsestäänselvyys, vaan asia, jota varten on pitänyt harjoitella ja jonka eteen on pitänyt valita esimerkiksi se, ettei räntäsateella jäänyt sohvalle vaan lähti treeneihin.

Silloin ajattelin, että pitääkin muistaa se, että lakkaa huolehtimasta siitä, mitä muut tekevät itseä paremmin, enemmän ja useammin ja keskittyy vain niiden omien tavoitteiden saavuttamiseen, jotka sitä paitsi ovat erilaisia kuin muiden tavoitteet. Menestys on ”taistelua” ihan vain oman itsen kanssa, ei muiden kanssa, oli asia mikä tahansa. Omassa elämässä on tärkeää haluta niitä asioita, joita itse haluaa, eikä haluta niitä asioita, joita muut tekevät. 

Ja tiedän, ettei ole helppoa sanoa itselleen, että olenpa aika mahtava tyyppi, mutta itse ajattelen, että se on aika ajoin tarpeellista. On hyvä kelata taaksepäin ja nähdä kaikki se, missä on onnistunut, vaikka aivot yrittävät mieluiten keskittyä epäonnistumisiin, jotka nekin ovat vain asioita, joista me opimme, koko ajan. Jos ei mokaisi, ei voisi koskaan luoda mitään kovin suurta, eikä ainakaan oppisi niin paljon, kun eri tavalla kuin olisi halunnut päättyneistä asioista voi oppia.

Mutta samalla jokainen meistä, niin sinä kuin minäkin, saa aikaan ihan mielettömän hienoja asioista, ja oikeasti niistä saa ottaa kunniaa. Ei se ole itserakkautta tai pullistelua, vaan itsensä näkemistä hyvässä valossa, itsensä vahvistamista ja itsensä rakastamistakin.

Näin ajattelen. Eli: yritä nauttia saavutuksistasi.

Milloin sinä viimeksi nautit saavutuksesta, jonka eteen teit töitä ja erilaisia valintoja?

Tämä saattaa olla viimeinen postaukseni täällä Indieplacen Lifie-portaalissa. Iso kiitos, että sain olla mukana. Elokuun alussa blogini siirtyy Fit-lehden alustalle, nähdään siellä!

Jenny

Instagramissa

Facebookissa



2 thoughts on “Yritä nauttia saavutuksistasi”

  • Erittäin hyvä teksti taas. Itsellä lienee ainakin se vika, ettei omista suorituksista muista nauttia tarpeeksi. Juoksukoulussa meitä jopa kannustettiin palkitsemaan itsemme hyvistä suorituksista, mutta ei sitä ole varmaan tullut liikaa harrastettua. Koin ainakin alkuun hiukan hankalana olla ylpeä Tukholman maratonin juoksemisesta. Tavoiteaika alle 4 tunnin jäi hiukan reilun 6 minuutin päähän. Etukäteen oli jo hiukan aavistusta, että sää on liian kova tavoitteeseen pääsemiseen. Jo varhaisessa vaiheessa juoksua tajusin asian. Pääsin kuitenkin erittäin lähelle ja olin siihen erittäin tyytyväinen. Kuitenkin suorituksesta nauttiminen on tuntunut välillä hieman ristiriitaiselta. Ehkä tämä hellejakso on avannut silmät ja itsekin tajuaa, että olisi se Tukholman maratonin läpäisy kova juttu ja siitä on syytä nauttia. Finisher-paita on nyt ollut aktiivisemmin käytössä. Keskiviikkona juoksin vihdoin erään maratonkeräilijäkaverin nimikkomaratonilla koko maratonin. Olen käynyt tuolla usein juoksemassa pitkän lenkin ja miettinyt, että jonain päivänä olisi kiva juosta koko maraton. Keskiviikkona sen vihdoin tein ja tunsin asiasta ylpeyttäkin. Oli mulle vielä toinen hellemaraton.

    • Kiitos Jyri!

      Ihana tuo, että juoksukoulussa on oikein kannustettu iloitsemaan saavutuksista! Mukavan positiivista.
      Olinhan samaisella maratonilla ja oma tavoitteeni oli alittaa 4.30 aika, mutta sääennusteita lukiessani tajusin silloin, että ihan sama, kunhan pääsen maaliin. Ja pääsinkin hilkulla alle viiden tunnin, josta olin tosi tyytyväinen. Olosuhteet olivat poikkeukselliset, harvoin Tukholmassa on noin aikaisin kesällä noin lämmintä.

      Ja isot onnittelut toisesta hellemarasta! Tosi hienoa!
      Mä niin odotan, että pääsen juoksemaan, mutta vielä kestää viikkoja. Ensimmäinen tavoite on pystyä kävelemään normaalisti  Mutta kyllä se juoksu sieltä sitten taas lähtee ja ens vuodelle on jo jos jonkinlaista kisasuunnitelmaa. Ne niin pitää mun motivaatiota yllä ja tykkään, kun on joku selkeä tavoite.
      Kuullaan Fitin saitilla, kivaa heinäkuun loppua!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *