Juoksukuulumisia – juoksu kulkee muun arjen ehdoilla
Miten juoksut sujuvat?, kysytään minulta harva se viikko. Juoksu kulkee – muun arjen kuormituksen ehdoilla tai ehkä parempi sanoa, että rinnalla. Ihan hyvin siis juoksut sujuvat, vaikken joka lenkistä Instagramiin postaakaan. Vauhtisammakon juoksukoulujen suunnittelu ja ohjaaminen on toki vienyt omaa juoksuaikaa, mutta olen nauttinut ryhmien ohjaamisesta ja raittiista ulkoilmasta ihan täysillä. Viimeksi viime viikolla koin sellaisia I love my job -tuntemuksia, jotka tunnistin jostain vanhasta.
Juoksua aikataulujen mukaan
Olen juossut sen verran, minkä olen töiltäni ehtinyt ja mikä minua on huvittanut. En ole halunnut aiheuttaa itselleni yhtään lisäpaineita liian kovalla treeniaikataululla, arjen kokonaiskuormitus on pakko huomioida, etten ala lipsua sinne syksyisen alakulon puolelle. Usein olen juossut joko puolisoni tai jonkun kaverin kanssa, mikä on ollut mukavaa. Joka tapauksessa jokainen lenkki, oli sillä matkaa sitten kaksi tai kaksikymmentä kilometriä, on ollut voitto ja hyvä teko hyvinvointini puolesta. Olen arvostanut joka askelta ja myös itseäni, että olen ne askeleet itselleni suonut.
Kuva: Timo Turkka
Ensi kesänä vuorille?
Juoksukoulut jatkuvat joulukuun alkuun, ja jäävät sitten vajaan parin kuukauden tauolle. Kun juoksukoulujen ohjaaminen talvitauon jälkeen tammikuun lopussa jatkuu, ovat ryhmät samana iltana, ja ohjaaminen vie vain vuoroviikoin yhden ja vuoroviikoin kaksi iltaa ajastani, jolloin aikaa jää paitsi perheelle myös omalle harrastamiselle. Joku viime kesän alppimatkaa vastaava juoksureissu houkuttaisi, ulkomailla juokseminen kun on ihan mahtava tapa saada tutustua uusiin maisemiin. Toisaalta kiinnostaisi myös lähteä kokeilemaan Karhunkierrosta toukokuun lopussa, jos sinne vain saan paikan. Tavoite tarkoittaa säännöllistä harjoittelua, ja toki jokin maali myös motivoi vetämään lenkkarit jalkaan, vaikka palon tuleekin lähteä itsestä.
Rytmiä juoksuun ja työmatkakipittelyä
Tarkoitus on saada juoksuun vähän rytmiä ja saada esimerkiksi töistä kotiin juokseminen rutiiniksi kerran pari viikossa. Tavoitteeni on myös pitää lyhyet ja pitkä vedot vuoroviikoin kuvioissa mukana, eikä hölköttää pelkkää pk-lenkkiä, joka sekin hyvä, mutta ei valitettavasti auta vauhtien kasvatuksessa. Jos vuorille meinaan, tarkoittaa se myös sitä, että Jätemäki tulee kutsumaan. Viime kesän Alppimatkalla nimittäin huomasin, että jättärillä kannattaa viettää paljon aikaa ja kerätä nousumetrejä. Toisaalta lähdin Alpeille lähes tulkoon kahden kuukauden telakalta, joten normikunnossa mäet eivät olisi ehkä olleet ihan niin rajuja kuin miltä ne viime kesänä välillä tuntuivat.
Juoksukoulutukseen Tukholmaan
Maaliskuun alussa olen muuten menemässä Tukholmaan neljäksi päiväksi saamaan lisäoppia juoksukouluihin, ja kotiin palaan sitten fiinin certifierad löpcoach -tittelin kera. Meitä kurssilaisia opettaa muun muassa entinen ruotsalainen eliittiurheilija Malin Everlöf, ja odotankin kurssia jo innolla, koska olen varma, että sieltä saan ihan hurjasti ideoita omaankin ohjaamiseen. On aivan mahtavaa saada välitettyä juoksun ilosanomaa. Siitä kiitollisena.
Kivoja lenkkejä!
Jenny
P.s. Sydän tuohon alas on tullut jäädäkseen. Saa painaa, kiitos <3
Joka päivä pitää tehdä jotain kivaa
Comments are closed.