Kehonhuolto on palkinto – jo ennen kuin tulee vaivoja
Eräänä iltana tultuani ohjaamasta juoksutreenejä venyttelin olkkarin lattialla ja pitkästä aikaa fiilistelin sitä, miten i-ha-nal-ta venyttely tuntui! Kehonhuolto oli kuin palkinto! Mutta kuitenkin viime aikoina olen juossut vähemmän, mikä on tarkoittanut myös pienimuotoista laiskottelua kehonhuollon kanssa. Sen ei tarvitsisi olla niin. Ja jos tässä iässä haluaa tavoitteellisesti tai edes säännöllisesti treenata ja myös kehittyä, oli laji oikeastaan mikä tahansa, harva meistä voi unohtaa kehonhuollon.
Kehonhuolto – vihaa ja rakkautta
En koskaan aiemmin ollut kehonhuollon ystävä, ja laiskottelin sen kanssa aika tavalla 35-vuotiaaksi asti, jolloin kärsin ensimmäisen kerran pitkään jatkuneesta rasitusvaivasta eli juoksijan polvesta. Oma juoksijan polvi -vaivani alkoi lopulta ratketa sillä, että kävin säännöllisesti hieronnassa. Vikahan ei ollut polvessani, vaan jalassani, joka oli jumissa pakarasta nilkkaan, ja sai aikaan sen, että IT-jänne hiersi luuta ja lopulta tuska oli niin kova, etten voinut juosta kilometriäkään.
Hoidin silloin vaivaa päivittäin myös venyttelemällä ja rullaamalla, ja olin valmis tekemään kaikkeni, jotta voisin taas juosta. Mutta kas, kun vaiva helpotti (eikä muuten ole palannut, vaikka juoksumäärät ovat olleet paikoin paljon suurempiakin kuin tuolloin), oli helppoa alkaa lintsata kehonhuollosta. Pitkät ajat onnistuin tosin tekemään kausittain kehonhuoltoa parikymmentä minuuttiakin päivässä, koska tein pari minuuttia silloin, pari tällöin. Mutta viime aikoina kun kroppa ei ole ollut kovilla, on huoltamisesta ollut helppo lipsua. Vaikka tarkoitus ei ole, että kehoa huolletaan vasta silloin, kun vaivoja jo on, vaan ennen kaikkea kehonhuollon pitäisi olla ennaltaehkäisevää ja liikkumisen mahdollistavaa, päivittäistä toimintaa.
Kehonhuolto on vähän niin kuin hampaiden harjaaminen. Sitä pitää vain tehdä, joka päivä, pieniä hetkiä. Kuva: Timo Turkka
Kehoa voi huoltaa missä tahansa
Kehonhuolto on kuitenkin helppoa ja sitä voi tehdä missä tahansa. Meillä kotona on kaikki mahdollinen, mitä sitä varten tarvitsen: puolapuut, jumppapallo, jumppakeppi, erilaisia kuminauhoja, faskiapallo ja erilaisia putkirullia. Eli nyt ei ole siitä kiinni, että kehonhuollon tekeminen olisi jotenkin vaivalloista, paitsi joskus henkisesti.
Mutta kuten aiemminkin olen sanonut, aiemmin ajattelin ja tästä eteenpäin taas, että kehonhuolto on palkinto treenistä samoin kuin kevyt treeniviikko on palkinto raskaampien treeniviikkojen välissä. Vartin iltajoogan lisäksi elämääni saa nyt luvan astua keppijumppa, faskiapallo ja putkirulla. Myös jumppapallolla saa tehtyä ihan mahtavia liikkeitä, jotka avaavat ja rentouttavat kehoa.
Eli mieluummin vaikka vain vähän ja ennaltaehkäisevästi kuin paljon sitten, kun on jo jotain vaivoja. Juoksu erityisesti on sellainen laji, joka kehonhuoltoa usein vaatii, varsinkin, jos on vasta sen aloittanut, vaikka sitten maltilla. Itsekin huollan kehoani siksi, että voin juosta ja pysyn terveenä toimistotyöläisenä.
Ihanaa päivää!
Jenny
P.s. Sydän tuohon alas on tullut jäädäkseen. Saa painaa, kiitos <3
Joka päivä pitää tehdä jotain kivaa
Comments are closed.