Kuusi treeniä viikossa – liikunta ei ole itsestäänselvyys

Kuusi treeniä viikossa – liikunta ei ole itsestäänselvyys. Treenejä saattaa tulla enemmänkin, mutta aloitan syksyn ja palaan normitreeneihini heti kun jalka sallii tarkasti itseäni kuunnellen.

Vihdoin on arki alkanut meidänkin perheessä, kun kuopuksen koulu alkoi eilen. Arki tarkoittaa itselleni rutiineja, jotka eivät suinkaan ahdista, vaan helpottavat elämääni. Työasioissa on niin paljon vaihtelua, että tykkään siitä, kun niin kutsuttu muu arki on rutinoitua eikä sisällä suuria yllätyksiä tai säätämistä. Rutiineilla tarkoitan nyt esimerkiksi omia syömisiäni, liikkumistani ja nukkumaan menemistä.

Juoksutaukoa kuusi viikkoa

Olen ollut juoksematta nyt kohta kuusi viikkoa jalkapöydän murtuman takia. Se on lyhyt aika, joka toisina päivinä tuntuu ikuisuudelta. Eilen oli ensimmäinen päivä, että kovapohjaisten Birkenstockien sijaan laitoin jalkaani kovapohjaiset lenkkarit. En voi olla ihailematta kehoa, joka osaa parantaa itseä itseään niin taitavasti. Murtuma paranee siis huimaa vauhtia, mutta koipi on todella jäykkä, ei ollenkaan ”oma itsensä”. Koska olen myös viikkotolkulla kävellyt niin, että vasemman jalan ulkosyrjä ja kantaosa ottavat enimmän kehonpainon vastaan, tuntuu siltä, että koko kroppa on ihan kiero ja vasen puoli superkireänä. Mutta ei auta, uuteen nousuun vain ja olenhan keksinyt onneksi vaihtoehtoista treeniä, kuten kuntosalia ja crosstraineria, juoksun sijaan. Nyt näyttää pahasti siltä, että vaihtoehtoinen treeni jää ainakin jossain määrin juoksun ohelle.

Liikkuvuustreeniä teen jokaisen salikerran yhteydessä.

Liikunta vaatii suunnittelua

Koska kuuden treenin mahduttaminen viikkoon vaatii hieman suunnittelua, olenkin miettinyt sitä, miten liikunnat parhaiten saan kalenteriin ilman, että tulee liikaa kuormitusta joko aikatauluille tai keholle. Ja pakko tähän väliin sanoa, niin 10-15 tuntia on ollut itselleni jo pari vuosikymmentä normaali liikuntamäärä viikossa jo siksikin, että vielä pari vuotta sitten ohjasin enemmän ryhmäliikuntaa. Nyt kun olen ollut päivätöissä pian kaksi vuotta, liikuntaa ei voi, ehdi eikä jaksakaan tehdä niin paljon. Silloin menen tuolla kuudella treenikerralla viikossa, mikä voi kuulostaa monen korvaan sekin paljolta, varsinkin kun yksi niistä tulee olemaan tavallinen pitkä lenkki, joka kestää useamman tunnin. Se tulee takaisin ohjelmistoon tosin vasta sitten, kun jalat ovat taas kunnossa ja tottuneet juoksuun.

Mistä aikaa treeneille?

Suosin työmatkaliikuntaa. Olen nyt suunnitellut syksyn treenejä ja niin pian kuin mahdollista, alan taas juosta työmatkojani sellaisina päivinä, kun ne aikatauluihin sopivat. Työmatkaliikunta on ihan parasta julkisilla matkustamisen sijaan. Ja vaikka eräs kaverini sanoi, ettei jaksaisi 4-6 kilometrin lenkin (riippuu, mitä kautta juoksen) takia vaihtaa treenivaatteita päälleen, itse ajattelen, että jokainen askel lasketaan! Kesäkuussa juoksin melkein sata kilometriä työmatkajuoksuna! Eli ei ollenkaan turhaa, sanon vain. Toki siinä on se vaiva, että saa roudata työvaatteita mukana, mutta töissä säilytän toisia kenkiä, pyyhettä ja esimerkiksi osaa kosmetiikasta.

Syyskuussa alan ohjata maanantaisin sisäpyöräilyä Unisportilla Kluuvissa klo 18.15. Sweetspot-tunti on vauhtikestävyystunti, ja koska tulen suoraan päivätöistä ohjaamaan, olen ajatellut tehdä ennen spinua lihaskuntotreenin salilla. Aika ajoin mietin vetäytymistä eläkkeelle ohjaushommista, jotka aloitin jo viime vuosituhannen puolella. Mutta niin se veri vetää ohjaamaan sen verran, että homma ei ihan unohdu eli yhden tunnin viikossa.

Sporttisia kaveritreffejä sovin tiuhaan. Ystäviäni näen yhä edelleen lähes pelkästään vain salilla tai juoksupolulla. En käy viikonloppuisin ulkona bilettämässä ja muut kahvittelutkin jäävät usein siksi, koska arki-illat tulee usein vietettyä perheen parissa.

Jumppaan myös kotona. Minulla on kotona jumppamatto, vitosen käsipainot ja kahvakuula, joita hyödynnän treenissä kehonpainon lisäksi. Kotona teen usein 15-30 minuutin treenejä ja myös huollan kehoa foam rollerilla ja venyttelemällä.

Kävelen paikasta toiseen niin usein kuin mahdollista. Koska peruskestävyysliikuntaa tulee myös saada ja vieläpä runsaasti, Silloin, kun en juokse töihin, usein kävelen töihin. Se vie vähän enemmän aikaa, mutta yksin kävellessä tulee pääkoppaan loistavia ideoita ja on  myös helppo jäsennellä asioita, kuten kirjoittamalla.

Juoksen lapsen koristreenien aikana. Pian alkavat myös lapsen treenit, ja kyseisen tunnin aikana juoksen lyhyen lenkin, kilsan vetoja tai mäkeä sen sijaan, että istuisin treenisalin ulkopuolella näpyttämässä kännykkää. Hyvin ehtii!

Taas me oltiin salilla! Toisella on enemmän lihaksia kuin toisella, mutta se vain motivoi!

Liikunta on etuoikeus, ei pakko

Olen jo tosi innoissani kaikista liikuntamuodoista, kuten juoksun jatkamisesta, salitreeniin syvemmälle sukeltamisesta ja uinnista, jota en ole tehnyt sitten kouluaikojen oikeastaan juurikaan. Lokakuussa alkaa nimittäin ostamani viiden kerran uintikurssi ja jos se sujuu hyvin ja on hauskaa, mikä ettei noita uintikertoja voi tulla lisääkin talven mittaan. Tarkoitus on siis oppia uimaan vapaauintia. En ole uinut vuosikymmeniin kunnolla, joten uintikurssista voi tulla joko tosi hauskaa ja opettavaista ja onnistumisen iloa tarjoava tai sitten ihan katastrofi.

Sen sijaan, että ajattelen, että ei vitsi, pakko olis raahautua liikkumaan, mietin, että se on etuoikeus ja asia, jota me saamme tehdä. Se, että saa liikkua ja urheilla, ei todellakaan ole itsestäänselvyys, vaan asia, jota kannattaa arvostaa ja asia, joka tekee itselle hyvää, kunhan sitä vain tekee itselle sopivissa määrin, ei liikaa tai ole tekemättä.

Sekin on hyvä muistaa, että vaikka liikkumattomia vuosia olisi takana kuinka paljon tahansa, jokainen hetki on oikea hetki aloittaa. Toki kannattaa myös kuunnella omaa kehoa ja kroppaa, ja erityisesti tauon jälkeen aloittaa liikunta maltilla ja niin, ettei hajota itseään tai väsytä liialla liikkumisella. Siihenkin voi varautua, että jos takana on pitkä tauko, niin liikunta ei heti alussa tunnu hyvältä, vaan epämukavalta. Mutta kun sitkeästi jatkaa, niin se alkaa ihan varmasti palkita.

Millaisia liikuntasuunnitelmia sulla on?

Jenny

Instagramissa

Facebookissa

Lue myös:

Keho ja mieli tottuvat – silti ei tarvitse tyytyä pahaan oloon

Yhdestä en luovu ja se on uni