Piilolinssit helpottavat arkea ja urheilua

Kuten pari viikkoa sitten kerroin, lähinnä autoa ajaessa, teatterissa ja leffassa silmälaseja käyttävänä likinäköisenä pääsin tutustumaan piilolinsseihin kaupallisessa yhteistyössä Alconin kanssa. Piilareita olen kokeillut nyt tänä aikana muutamia kertoja ja pakko sanoa, että niidenkin käytössä harjoitus tekee mestarin, ihan kuten harjoitus tekee mestarin vaikkapa juoksussa tai neulomisessa. Ei voi olettaa, että homma sujuu täydellisesti, jos sitä ei treenaa, mutta hyvin vähällä harjoittelulla piilolinssien silmiin laittaminen kuin myös niiden pois ottaminen on alkanut sujua. Monilla, jotka käyttävät silmälaseja jatkuvasti, piilolinssit helpottavat varmasti arkea ja urheilua.

Optikko ystävällisesti vilautti moniteholinssipakettia. Omani on samanlainen, mutta ilman ”multifocal”-tekstiä.

Alcon valmistaa myös moniteholinssejä, jotka ovat monelle tarpeen ikänäön iskiessä 40 ja 50 ikävuoden välillä. Ikänäöstä kirjoitin enemmän aikaisemmassa yhteistyöpostauksessa. Ikänäkö iskee jokaiselle, eikä sitä voi välttää, sillä silmät vanhenevat muuta kehoa nopeammin. Hyvä uutinen on se, ettei moniteholinssien kanssa tarvitse tehdä kompromisseja, vaan monitehopiilolinsseillä näkee niin lähelle kuin kauaskin. Oma tilanteeni on siitä onnellinen, että likinäköisenä näkökykyni oli parantunut edellisestä, kolmen vuoden takaisesta tarkastuksesta ilmeisesti juuri ikänäön vaikutuksesta enkä siis tarvitse moniteholinssejä.

Omassa kaveripiirissäni on nyt ahkerasti keskusteltu piilolinsseistä ja huomasin, että aika moni käyttää silmälaseja eikä edes ole ajatellut piilarien käyttämistä. 16-vuotias tyttäreni sen sijaan taas ei voisi kuulemma koskaan enää käyttää silmälaseja! Yksi suurimpia syitä piilarien käyttämättömyyteen vaikuttaa olevan se, että silmiin koskeminen tuntuu monesta oudolta. Myös Alconin tutkimuksessa sama asia kävi ilmi: moni ei pidä ajatuksessa, että silmässä olisi jotain ylimääräistä. Mutta eihän se piilolinssi muutaman ensimmäisen kerran jälkeen enää tunnu yhtään miltään. Moni kaverini ei kuitenkaan koskaan ole käyttänyt piilareita eikä jaksa opetella niiden käyttöä enää tässä iässä, kuten muutama vitsaili. Kröhöm! Sanoisin kyllä, että tämä(kin) on juuri sopiva ikä opetella piilarien käyttöä ja muitakin uusia asioita, jos vain haluaa oppia uusia taitoja.

Itse löysin piilolinssien käytöstä enemmän myönteisiä kuin negatiivisia puolia. Vihmovalla sadekelillä tai räntätuiskussa ei tarvitse enää taistella sisätiloihin saapuessa huuruun menevien silmälasien kanssa! Ei nimittäin ole naurun asia, kun ensin autoon istahtaessa on rillit huurussa ja sitten vielä auton etuikkuna. Kestää tovin, että pääsee starttaamaan! Piilarien käytölle ei ole kovin montaa estettä ja omista mahdollisista sellaisista, kuten kuivasilmäisyydestä, kannattaa keskustella optikon kanssa. Jos silmät ovat terveet, useimmat voivat käyttää piilolinssejä vaikka päivittäin.

Oli hauska kuulla myös piilareiden aktiivikäyttäjien mielipiteitä. Triathlonissa kisaava kaverini totesi, ettei pärjäisi kisoissa ja treeneissä ilman piilareita. Silmälasien käyttäminen uintiosuuksilla uimalasien kanssahan on mahdotonta eikä rillit ja pyöräilykypäräkään ole kaverini mielestä kovin toimiva yhdistelmä. Ja onhan piilarien kanssa niin paljon helpompaa juosta, kun ei tarvitse varoa silmälaseja.

Itse totuin piilolinsseihin niin, etten niiden olemassaoloa edes muistanut enää. Linssin istuvuus oli tarkistettu myös optikon toimesta piilolinssien käytön jälkitarkastuksessa. Koska aluksi totutellessa pidin niitä silmissäni vain pari tuntia, laitoin puhelimen muistuttamaan niiden pois ottamisesta. Se, mikä ei ole kalenterissa, sitä ei näin ruuhkavuosina muista!

Piilarien kanssa voi meikata. Itse laitoin ensin piilarit, sitten vasta meikin.

Yksi asia, joka pilarien laittamisessa on todella tärkeä, on puhtaat kädet. Myös kynnet haluan pitää lyhyinä, sillä en vain halua riskeerata ollenkaan, että silmiini kulkeutuisi kynsien alta mitään bakteereja. Silmään koskemiseen sen sijaan tottuu, vaikka ajatus tuntui aluksi itsestäkin vähän epämiellyttävältä. Myös aluksi laittamista vaikeammalta tuntunut piilarien pois ottaminen alkoi sujua, kun oikea tekniikka löytyi. Jälleen kerran tämä on tapahtunut harjoittelun kautta. Ensimmäisillä kerroilla minulla kesti pari minuuttia kummassakin toimenpiteessä. Nyt kestää ehkä parikymmentä sekuntia.

Ainakin yksi ikänäöstä “kärsivä” ystäväni innostui käyttämään Alconin 10 päivän kokeiluedun. Tähän asti hän on käyttänyt monitehosilmälaseja, mutta ilahtui, kun myös piilolinssejä löytyy monitehoina. Mutta hän onkin ihminen, jolla on silmälasit jatkuvasti hukassa! (Tiedän senkin tunteen!)

Hassua on, miten piilolinssit mielletään usein sopivaksi nuoremmille ihmisille. Jos piilarien käyttö tuntuu vaikealta, optikkoliikkeissä kyllä avustetaan harjoittelussa niin kauan kuin on tarpeellista.

Jos siis maitopurkin tekstiä on vaikea nähdä, tekstarin saapuessa puhelimen joutuu viemään kauas silmistä ja aikakauslehden tekstikin alkaa mössööntyä, kannattaa ehdottomasti varata aika näöntarkastukseen, kyse saattaa olla ikänäöstä. Kun käteviä apuvälineitä on kerran saatavilla, miksi ei sitten käytettäisi niitä, monitehoilla tai ilman.

Mahtavaa torstaita,

Jenny