Testissä Roller Derby + alkeiskurssi arvonnassa
Kun vajaa pari viikkoa sitten perjantai-iltana pitkän ja hektisen työviikon jälkeen vedin rullaluistimia jalkaan, mietin ensin, että voi ei, mihin tulikaan lupauduttua mukaan. Helsinki Roller Derby nimittäin oli kutsunut pienen joukon bloggaajia harjoittelemaan luistelua ja katsomaan supervauhdikasta taitavien pelaajien Roller Derby -ottelua Jätkäsaaren bunkkeriin. H-hetkellä meinasin jänistää, mutta jälkikäteen olin tyytyväinen, että kokeilin itselleni vierasta lajia.
Menoa mukavuuskuplan ulkopuolella
Todella voin sanoa, että nelipyöräisillä luistimilla olin aluksi mukavuuskuplani ulkopuolella. Meno oli ensin todella haparoivaa, mutta jostain selkäytimestä sitä alkoi mieleen palautua, kuinka sitä oikein luistellaan. Olen joskus vuonna kivi ja keppi eli noin 20 vuotta sitten luistellut luistimilla, joissa pyörät ovat peräkkäin. Vähän hirvittää, kun mietin, kuinka tuolloin luistelin ilman kypärää ja suojia tuolla noin vain keskustan liikenteen joukossa. Nykyään olen niin mukavuudenhaluinen ja haluan myös suojella kehoani vammoilta ja loukkaantumisilta niin paljon, etten enää tekisi mitään sellaista.
Olen myös longboardannut, mutta en useampaan vuoteen, ja lonkkari löytyykin tällä hetkellä kellarista pölyttymästä. Lisäksi takaraivossa kummitteli ajatus siitä, etten saa kaatua, sillä enhän voisi aloittaa uudessa työssä vaikkapa käsi kipsissä!
Lonkkarillahan vedin lipat aikanaan niin, että vasen kämmeneni murtui. Kun murtuma ei näkynyt heti seuraavana päivänä röntgenissä, vaan vasta myöhemmin, jäi käsi kipsaamatta ja se on luutunut vähän pieleen. Pari vuotta käsi muuten vaivasi esimerkiksi punnertaessa, mutta nyt sitä saattaa särkeä, jos ilma on kolea ja sateinen!
Suojavarusteet todella suojaavat
Pakko kehua hyviä suojavarusteitamme! Kukaan ei saanut nousta tuolilta ilman kypärää. Puimme yllemme myös ranne-, polvi- ja kyynärsuojat. Alussa tuntui mahdottomalta pysyä luistimilla edes pystyssä, mutta kun uskalsi ottaa luisteluun jo hieman vauhtia, tuntui se aika makealta. Sitä kuvitteli, että hei, täähän sujuu sairaan hienosti ja mä osaan, kunnes vilkaisi viereiselle radalle, missä oli sangen vauhdikas ottelu käynnissä! Hahaha.
Laji on siitä tuttu itselleni, että muutama kaveri tai tuttu sitä harrastaa ja olen siihen liipaten myös kirjoittanut muutamia lehtiartikkeleja joskus vuosia sitten. Olinhan itsekin aikeissa osallistua alkeiskurssille ennen kuopusta, mutta sitten tulin raskaaksi. Ja ehkä hyvä niin, sillä vaikka lajissa ollaan kehitytty, niin kentällä voi sattua monenlaista. Välineistä muuten saat lisää tietoa tältä nettisivulta.
Sirklausta ja temppurataa
Harjoittelimme muun muassa eteen- ja taaksepäin luistelua, pysähtymistä, sirklausta ja käännöksiä. Temppurata koitui kohtaloksi, kuten bloggaajakollegani Nadja myös totesi. Keskittymisen herpaantui hetkeksi, ja vedin lipat. Ja toki alitajuntaisesti laitoin juuri sen vasemman, jo kerran murtuneen käden koko kehoni alle. Pakko sanoa, että ilman rannesuojaa olisi varmaan ottanut ohraleipä. Myös häntäluu sai hieman iskua, mutta selvisin säikähdyksellä ja parilla mustelmalla ja jatkoin heti luistelua, ettei jäisi kaatumisesta kammoa.
Kaiken kaikkiaan luistelusta jäi hyvä fiilis ja se oli hauskaa. Ja sen jälkeen oli olo ihan kuin voittajalla, olinhan rohjennut kokeilla jotain noinkin itselle uutta asiaa. Meille tarjottiin mahdollisuus osallistua helmikuussa Helsingissä alkavalle alkeiskurssille, mutta itselläni on kalenteri niin buukattu, että se jää väliin. Siispä saan ARPOA alkeiskurssin täällä blogissa. Eli jos jo ensi viikolla alkava alkeiskurssi kiinnostelee, osallistut arvontaan kertomalla lauantaihin 28.1. klo 18 mennessä tämän postauksen alla, mikä Roller Derbyssä kiehtoo tai innostaa. Lisää tietoa alkeiskurssista saat Helsinki Roller Derbyn sivuilta.
Itse kamppailen tälläkin viikolla sen kanssa, miten mahduttaa liikunnat kalenteriin. Olen niin onnellinen siitä, että olen saanut juoksutreenit taas käyntiin. Se vain on niin helppoa, kun liikkumaan voi lähteä kotiovelta. Lisäksi joogaharrastukseni jatkuu ja voi hyvin, olen kiitollinen, että olen löytänyt joogasalin ja opettajan, jonka tunteja oikein odotan!
Mahtavaa viikon jatkoa! Pysykää pystyssä! Siinä on tekemistä ihan tuolla kadulla ilman noita luistimiakin. #olispakevät
Veera
Haluaisin osallistua Roller derby alkeiskurssin arvontaan. Derbyssä kiehtoo todella ihailtavan hyvä meininki, yhteishenki ja itsensä voittaminen. Olen kerran käynyt testaamassa lajia. Oli huteraa, mutta tosi hauskaa. Sillon jänistin kurssille osallistumisesta aikataulullisten syiden takia. Musta derbyssä on upeaa se, miten kaikennäköiset ja -kokoiset pelaavat yhteen enkä koe lajissa olevan samanlaista ulkonäköpainetta, kuin joissain muissa naisten lajeissa. Se on mahtavaa! Ja porukan yhteishenki on ainakin ulkoapäin katsottuna ihan mieletön. Kiinnostaa! 🙂
Anna
Roller Derbyssä kiehtoo se, että siinä luistellaan. Tavallaan. Minä en osaa luistella ja haluaisin oppia. Toiseksi siinä kiehtoo ajatus siitä että oppii ottamaan fyysisiä iskuja vastaan eikä hätkähdä pienistä. Kolmanneksi, laji vaikuttaa hauskalta ja vauhdikkaalta.
maria Lahtinen
Kiehtoo lajin feministisyys ja leikillisyys. Vakavasti mutta ei tosissaan-asenne on elämän suola.
Eveliina
Mua on aina, siis aina kiinnostanut Rollee Derby ja muutenkin vähän ”erikoisemmat” harrastuslajit. Myös Roller derbyn tietynlainen visuaalisuus kiehtoo, rullaluistimet, pukeutuminen jne. Vaikkakin ulkonäköpaineita ei varsinaisesti ole, kun esim. salille mentäessä koen häpeää ylipainoni vuoksi. Haluaisin aloittaa myös liikuntaharrastuksen jota ois mukava harrastaa, koska saliharjottelusta tai lenkkeilystä en koe saavani paljoakaan irti. Sais porukalla touhuta ja ”treeni” hoituis siinä samalla, mikä ois ihanteellista sosiaaliselle ihmiselle. Sais samalla haastaa itsensä johonkin aivan uuteen ja sellaiseen mitä ei oo ikinä edes kokeillut!
Joonas Malila
Luistimilla mä tunnen haastavani itseni uusilla tavoilla. En oo koskaan ollu mikään urheilullinen mut luistelu tuntuu luonnostuvan hyvin ja on superkivaa, joten kerrankin löytynyt sellainen laji joka sopii mulle ja missä tunnen kehittyväni. Luisteluun ei kyllästy ja aina löytyy juttuja mitä harjoitella ja parantaa. Treenien jälkeen tuntuu todella hyvältä, endorfiinit virtaa ja oikeesti tuntee sen et on tullut urheiltua ja liikuttua. Kun musta tuntuu hyvältä ja mulla on kivaa yritän kannustaa ja tsempata muita, ja uskon et mun hyvä fiilis säteilee ulospäin myös muille! Yhteishenki ja fiilis onkin tärkee juttu täs lajis! Ei muuta kuin high five ja nähdään radalla! o/
<3
Pia
Tää laji on aina kiehtonut mua, sen vauhti, näyttävyys ja hauskuus!
marmeladi
Olen haaveillut salaa lajin aloittamisesta, mutta sopivaa tilaisuutta ei ole vielä tullut ja nyt se olisi! En ole löytänyt itselleni sopivaa harrastusta jossa minusta tuntuisi hyvältä olla, hieman painoa kertynyt ja minusta tuntuu, että tällaisessa lajissa voisin olla oma itseni ottamatta paineita ulkonäöstäsi kuten esimerkiksi salilla. Kaipaisin ympärilleni ihmisiä ja yhteisöä, jonka puolesta laji houkuttelee viel enemmän. Judo ei sopinut minulle miesvoittoisuutensa takia (liittyen paino- ja fyysisyyseroihin) ja kontaktilajit tuntuvat omalta jutulta. Toivottavasti saisin mahdollisuuden kokeilla tätä!
Tiia Maria
Roller Derbyssä kiehtoo vauhti ja vaaralliset tilanteet!
Viola S.
Kokeilin joskus roller derbyä asuessani Joensuussa, ja mieleen jäi vahvasti lajin vauhdikkuus ja pelaajien hyvä yhteishenki. Haluaisin todellakin oppia sitä kunnolla pelaamaan! 🙂 Lapsena koululiikunnasta jäi kurjia muistoja, kun en joukkuelajeissa ollut se nopein enkä näppärin, mutta roller derbyä jokainen voi pelata koosta ja ulkonäöstä riippumatta – jokaista tsempataan! Vaikka säännöt ovatkin monimutkaiset ja meno on hurjaa, niin pakko sanoa että on kyllä yksi lempparilajeistani.
Jenny/Vastaisku ankeudelle
Onnea marmeladi, arpaonni suosi sinua! Laitan sulle vielä meiliä. Kiitos kaikille kommentoijille!