Epäuskon hetkellä ajattele rakkautta
”Ajattele, että suhun vain virtaa rakkautta ihan joka puolelta loputtomasti. Sitä vain tulvii niin paljon, että sä olet kokonaan sen peitossa eikä se lopu ollenkaan.”
Ok: Epäuskon hetkellä ajattelen rakkautta.
Jotakuinkin noin kuin tuossa virkkeessä yllä neuvoi ystäväni, kun puhuimme eräästä tulevasta asiasta ja siihen liittyvästä, pinnalle puskevasta, mutta onneksi kuitenkin vain ajoittaisesta epäuskostani. Vaikka kuinka haluaisin uskoa omiin mahdollisuuksiini, tuntuu, että ajatukseni oikein yrittämällä yrittävät löytää asioita, etten onnistuisi tai ettei tämä tietty asia olisi itselleni mahdollista. Se ei ole hyvä juttu, sillä negatiiviset kelat, asioiden murehtiminen valmiiksi etukäteen, asioiden katastrofikelailu ja ennen kaikkea epäonnistumisen fiilistely vievät energiaa ja aikaa keskittymiseltä ja valmistautumiselta. Vaikka sitä tietää, että on itse hyvin valmistautunut ja omat mahdollisuudet ovat hyvät ja vähintäänkin samanlaiset kuin monilla muillakin, sitä on niin helppo alkaa kuunnella sitä epäuskon ääntä ja lopettaa uskominen itseensä. En oikeasti voi käsittää, mistä se ääni aina onnistuukin tietyin väliajoin saapumaan paikalle ja pilaamaan fiiiksiä ja valmistautumista.
Turvallisinta olisi pysytellä vanhassa
Uskon, että kun kyse on asioista, jotka muuttavat paljon tai jossain määrin arkea, epäonnistumisen pelko nousee senkin takia, ettei tiedetä, mitä tapahtuu, jos onnistuu eikä oikein tiedetä sitäkään mitä tapahtuu, jos homma meneekin puihin. Paljon turvallisempaa on pysytellä siinä samassa vanhassa, oli kyse mistä tahansa. On kuitenkin hyvin inhimillistä ja normaalia, että uudet asiat pelottavat ja jännittävät.
Ainakin itselläni epäuskon takana on usein pelkoa, joka sitten saattaa alkaa rönsyillä. Mutta jos ei koskaan uskaltaisi tehdä mitään uutta, ei mitään uutta voisi tapahtua. Ja jos ei ole täysin tyytyväinen nykyhetkeen, vaan tietää, että oma potentiaali kantaisi paljon pidemmällekin kuin missä sitä nyt saa toteuttaa, en vain voi olla ja ummistaa silmiäni. Kokeiltava on, lopputuloksesta viis!
Rakkaus virratkoon tänä sunnuntaina
Unohdin tuon rakkausjutun pariksi päiväksi, mutta tänä aamuna, kun heräsin hyvin nukutun yön jälkeen, kuulin ensimmäisenä ystäväni sanat mielessäni: ”Ajattele, että suhun vain virtaa rakkautta ihan joka puolelta loputtomasti. Sitä vain tulvii niin paljon, että sä olet kokonaan sen peitossa eikä se lopu ollenkaan.”
Tällaisilla ajatuksilla tähän sunnuntaihin! Mahtavaa päivää!
Jenny
Comments are closed.