Kolme päivää ensimmäiseen maratoniin

Kolme päivää elämäni ensimmäiseen maratoniin! En ole koskaan juossut noin pitkää lenkkiä kerralla. Juuri ja juuri ehdin kipittää matkan kolmekymppisenä, sillä viikon päästä juhlin synttäreitäni.

Helatorstaina tuli tankattua juhlissa kyllä, mutta se lienee liian aikaista kisaa ajatellen!

Allergiaa ja hammaskipua

Muutama viikko sitten juoksemani Helsinki City Run antoi luottoa maratonille, vaikka en ole liikkunut niin orjallisesti kuin ehkä vielä tammikuussa kuvittelin ehtiväni tai jaksavani liikkua. Juossut olen vain kerran, joskus pari viikossa, mutta näillä eväillä lähden matkaan. Allergia vaivaa yhä ja toisina päivinä olen oireeton, toisina päivinä pärskin ja niistän jatkuvasti, mutta eiköhän siitäkin selvitä. Viikonloppuna jännitystä aiheutti julmettu hammassärky, joka alkoi tuosta noin vain. Viikonlopun kärvisteltyäni soitin maanantaina julkiselle puolelle päivystykseen, ja jo iltapäivällä makasin hammaslääkärin tuolissa ja sain loistavaa ja ystävällistä palvelua, josta olin superkiitollinen! Takahampaan ikivanha paikka oli alkanut falskata ja tutustuin ensimmäistä kertaa juurihoidon maailmaan. Tämä oli sinänsä huvittavaa, sillä kirjoitan juuri parhaillaan juttua hampaiden hoidosta erääseen lehteen! Eilen koko suu oli vielä kipeä ja hammas myös, mutta tänään heräsin suht normaaleissa tunnelmissa. Jo maanantaina varmistelin lääkäriltä, että pääsenhän juoksemaan lauantaina, ja kun pulmia ei synny hoidetun hampaan kanssa, saan juosta. Hammasvaivat ovat vaikuttaneet syömiseen, enkä ole todellakaan tankannut niin, kuten minua on ohjeistettu.

Viime hetken vaatepaniikki!

Maratonpäivän asu on vähän hakusessa. Luultavasti juoksen samoilla Adidaksen puolipitkillä trikoilla, joilla juoksin ensimmäisen puolimaratonin. Kengät ovat Adidaksen jo parhaat päivänsä nähneet Ultra Boostit, joista luovun lauantain jälkeen. Sukkina käytän ehkä SOCin pitkiä kompressiosukkia, koska ne ovat muodostuneet onnensukikseni. Trikoiden alle sitten hankaamattomat alushousut (nämä olen jo valinnut), yläkeholle treenitoppi ja lyhythihainen juoksupaita, jota ei tarvitse kiskoa alaspäin. Vyötäröllä kulkee Flipbelt-vyö, joka on ollut erityisesti pitkillä lenkeillä ihan loistava. Sinne mahtuu niin puhelin, bussilippu kuin kolikotkin. Sykettä ja juoksuvauhtia tarkkailen Suunnon Spartan -kellosta, joka mittaa sykkeen ranteesta.

Toivon, että Tukholmassa olisi t-paitakeli!

Voiko evääksi ottaa suklaarusinoita?

Viime hetken ohjeita satelee ystäviltä ja eräs ihana muistutti oman vessapaperin tärkeydestä! Harkitsen myös siripiri-glukoositablettien hankkimista, vaikka viikonloppuna keksin ajatuksen, jos ottaisinkin mukaan suklaarusinoita johonkin minikokoiseen pussiin ja laittaisin pussin juoksuvyöhön! Viime viikonloppuna Tukholman lämpötilat nousivat aina 26 asteeseen. Tulevana viikonloppuna näyttäisi olevan noin 15 astetta ja puolipilvistä, ehkä rusinat pysyisivät kuosissa.

Näin lähellä maratonia voisi upota jossittelun maailmaan: jospa vain olisin juossut keväällä enemmän. Jospa vain olisin ehtinyt tuon 8 kilon lisäksi pudottaa vähän lisää painoa, niin olisi kevyempi juosta. Jospa vain olisin huoltanut kroppaani vielä paremmin. Jospa vain olisin juossut edes pari yli 30 kilometrin lenkkiä. Josta sitä ja jospa tätä. Onneksi tiedän, että jossitella voi hamaan loppuun asti, mutta se ei muuta mitään. Nyt mennään näillä eväillä ja ajattelen, että näin on nyt!

Lähden matkaan iloisin ja avoimin mielin ilman aikatavoitetta (veikkailen jotain 4:48 kieppeillä kuitenkin) ja tavoitteeni on päästä ehjänä maaliin. Yhden asian olen jo päättänyt: jos Tukholman maraton menee penkin alle, osallistun elokuussa järkättävälle Helsinki City Marathonille! Olen myös päättänyt, että jos Tukholma sujuu yli odotusten, osallistun elokuussa järkättävälle Helsinki City Marathonille!

Perhosia on jo vatsassa! Saa kannustaa!

Herättelin koipiani sunnuntaina pikaisella vitosella hammaskivusta huolimatta.

12 comments

  1. Kototeko / Sanna

    Onnea maratonille! 💪Ja onnittelut myös koko tuosta liikunnallisesta elämäntavasta. Olemuksesi on aina niin iloinen ja energinen! Varmasti tuo edellämainittu on ainakin osittain syy siihen. 🙂

    1. Kiitos Sanna!
      Liikunnallinen elämäntapa on ollut viime aikoina vähemmän kuin ennen, kun esimerkiksi ohjasin paljon tunteja. Mutta nyt on nyt ja ennen oli ennen! Olen tyytyväinen itseeni sillä tapaa, että teen sen, minkä ehdin ilman stressiä ja se riittää.
      Liikunnasta saan kyllä tosi paljon virtaa. Viime aikoina olen innostunut työmatkajopoilusta. Se on mahtava keino päästä irti työpäivästä ja aamullakin silmät aukee kivasti tuolla vastatuulessa :D
      Mahtavaa viikonloppua sulle!

  2. Onnea matkaa! Tukholmaan olisi kiva pstä joskus myös, yleisöksi edes :D. Hyvä suunnitelma sulla tulevaisuudelle HCM joka tapauksessa. Taidat yrittää itsellesi hyvää synttärilahjaa! Mulla oli sama tilanne kun olin 29v. Juoksin puolikkaan ja täytin seuraavana päivänä 30v. Aikatavoite ei täyttynyt,enkä nyt nelikymppisenäkään päässyt edes lähtöviivalle. Mutta kyllä jonain päivänä…alle 2h30min. Viimeeksi meni 19sek yli! !

    1. Kiitos Kirsi! Kyllä tämä on nimenomaan lahja itselleni :) Kun multa on kysytty, miten aion juhlia, niin olen vastannut, että maratonilla :)
      Saa nähdä, kuinka muikkelin käy, mutta parhaani teen ja se riittää. Iloisia treenejä sulle!

  3. Onnea Paljon koitokseen 😁😁 varmasti unohtumaton matka…. Kiitos ihanista ajatuksista ja toivottavasti saadaan lukea tästäkin kokemuksesta 😃 Olet ihan super 😁

    1. Kiitos paljon Miia ihanasta viestistä! Aurinkoa sun viikonloppuun <3

  4. Sä selviit mistä vaan!
    ”Katsele ympärillesi ja nauti siitä, mitä matka tuo ihailtavaksesi. Toivottavasti kaunista luontoakin!

    1. Kiitos Tiina! Olen aina haaveillut, että saan juosta merellisessä Tukholmassa ja nyt se toteutuu :) Aurinkoa viikonloppuusi!

  5. Tsemppiä Jenny!! Oon ihan fiiliksissä sun puolesta! :) Kivaa elää maratonjännitys toisem kautta, kun ei ole itse mukana! Ja todellakin, luotat itseesi ja siihen ”näillä mennään” fiilikseen! Rauhassa liikkeelle ja vauhtia kiristäen lopussa, jos vielä irtoaa! Ja jee, HCM:llä nähdään siis! ;) xxx

    1. Kiitos paljon Karoliina! Sun henkinen ja virtuaalinen tuki on ollut aivan ihanaa :) Just noin aion tehdä, rauhassa liikkeelle ja sitten lisää vauhtia, jos jotain vielä irtoaa. Ja aion nauttia matkasta!
      Kivaa viikonloppua!

  6. Se on siis NYT! Ethän sä niitä Ultra Bootseja roskiin nakkaa laitat seinälle,voit sitten ysikymppisenä näyttää lapsenlapsille kun olet lähdössä ties monennelleko seniori maratoonille😄. Onneksi hammas ehti oireilla nyt ja on hoidettu ei pilankut sun juoksua! Nm: kokemusta tästäkin😉. Nauti,joka askeleesta🏃🏃🏃
    Hengessä mukana😙

    1. Kiitos Kirsi, se on siis nyt! hihih ehkä tosiaan säilytän ultrat jälkipolville, ken tietää! Ja sanos muuta, onneksi hammas sai raivarit viime viikonloppuna, eikä vasta lähtöviivalla. Olen niin kiitollinen saamastani avusta ja hampaan ajoituksesta. Nyt vaikuttaa vahvasti siltä, ettei se estä juoksemista.
      Ihanaa, että olet hengessä mukana. Aurinkoa!

Comments are closed.