Onpas ollut haipakka viikko, huh sentään. Voin sanoa, että olen antanut paljon, jos nyt en aivan kaikkeani. Fiilis on kyllä loistava. Olen myös ehtinyt urheilemaan, ohjauksia tuleekin tällä viikolla seitsemän tuntia.

Eilisen tehokkaan työpäivän jälkeen vietin Illan Helsingin Aikuisopiston kolmituntisella Tutustu logoterapiaan -kurssilla, jonka veti logoterapeutti, kirjailija ja toimittaja Elina Tanskanen. Olin jo aikaisemmin tahtonut tutustua logoterapiaan, ja nyt tarjoutui tilaisuus sopivaan 16 euron hintaan. Elinaa kuunteli kyllä todella mielellään, hän on osaava luennoitsija. Yllätyin kuitenkin hieman siitä, ettei logoterapia varsinaisesti tarjonnut minulle mitään uusia ajatuksia. Olen tainnut lukea kaikki mahdolliset elämäntaitokirjat riittävän huolella, jotka olen käsiini saanut! Toisaalta en oikein itsekään tiedä, mitä tutustumisillalta odotin. Jos olisin mennyt kurssille kolme tai neljä vuotta sitten, tilanne olisi ollut itseni kohdalla täysin toinen, tilaisuus olisi selkeyttänyt minulle hyvin montaa asiaa esimerkiksi tunteista ja anteeksiannosta.

Logoterapian tavoitteita on saada ihminen tiedostamaan elämänsä ainutlaatuinen tarkoitus. Siinä ajatellaan, että onni syntyy tarkoituksellisen elämän sivutuotteena. Yksi sen motoista on, että ihminen voi logoterapian avulla saada onnellisen menneisyyden ja tarkoituksellisen tulevaisuuden. Logoterapiakäsityksen(kin) mukaan ihminen on psyykkinen, sosiaalinen, fyysinen ja henkinen olento.

Logoterapia keskittyy vahvasti tulevaisuuteen. Elina heittikin ilmaan hyvän mietelmän: Kaiva maata siitä, missä seisot. Olen niin samaa mieltä. Vanhoihin kriiseihin ei kannata enää palata, sitten kun ne on käsitellyt. Meillä kaikilla on varmasti elämämme aikana tapahtuneista asioista myös ikäviä muistoja. Kyllä, ne ovat tapahtuneet, mutta on hyvä muistaa, ettei silloinen tilanne ja nykyinen tilanne ole samoja.

Mielestäni myös logoterapian ajatus ihmisessä olevan vahvan, ehjän ja terveen vahvistamisesta sopii omiin ajatuksiini. Eli kiinnitä huomio itsessäsi oleviin hyviin puoliin, niin ne voimistuvat. Samalla kun ne voimistuvat, huonot puolet alkavat hiipua.

Anteeksiannosta vielä sen verran, että Elina totesi vihan olevan kuin ensimmäisen asteen myrkkyä. Anteeksianto onkin äärimmäisen elvyttävä prosessi, postasin siitä joitain kuukausia sitten. Ja parasta siinä on se, ettei toisen tarvitse edes pyytää anteeksi. Voit silti antaa anteeksi, ja se mitä anteeksiannolla kohennat, on oman elämäsi laatu. Se, mikä eilen tarttui korvaani oli lause toiselle aiheutettu paha on suurempi taakka kuin koettu paha. Aina ei ehkä kykene anteeksiantoon, mutta itse liputan täysin sen puolesta. Kun itse kykenin antamaan anteeksi, aloin oikeasti uudestaan elää. Siihen asti olin pilannut vain omaa elämääni voimalla huonosti ja olemalla katkera.

Logoterapiassa sanotaan, että kärsimys ei jalosta, vaan se pitää poistaa elämästä heti kun mahdollista. Vaikeudet tulisi nähdä lahjoina. Taas bingo! Itse näen nykyään vaikeudet ja vaikeat ihmiset opettajina. Sitä ei vain aina sillä hetkellä hiffaa, vaan usein jonkin asian opettavaisuus näkyy vasta sitten, kun se ei aiheuta enää tunnekuohuja.

Jokainen voi valita oman tunteensa ja suhtautumistapansa asioihin. Kaikki on tarkoituksellista, mennyt ja tuleva. Mutta elämä on tässä ja nyt.

Niin moni ihminen hukkaa elämäänsä voimalla huonosti ja olemalla negatiivinen. Ei elämän kuulukaan olla aina helppoa tai onnellista, mutta elämänlaatua kohentaa se, että edes yrittää löytää arjesta hyvää. Onnellisuus ei ole sitä, että olisi vapaa kielteisistä tunteista, epäonnesta tai hetkittäisestä kurjuudesta.

Muistelen, että Tommy Hellsten on sanonut näin:

Elämässä kuuluu ryvettyä. Siinä kuuluu särkyä, eksyä ja olla ymmällä.

Sellaista se on, elämä.

P.s. Hitsi vie, jos en hakisi nyt opiskelemaan, saattaisin harkita logoterapeutin tai logoterapiaohjaajan koulutusta. Lisätietoja täältä.