Mitä tehdä, kun paino jumittaa?

Mitä tehdä, kun paino jumittaa paikallaan? Onko oikeasti niin, ettei liki nelikymppisenä voi syödä juuri mitään vai onko pulma se, että syön liian vähän? Kaipaan sinun apuasi, joka on kokenut samaa. Tämä on pieni murhe maailman mittakaavassa, mutta silti kiinnostelisi saada tilanne korjattua.

Vastaisku ankeudelle

Aiemmin syksyllä pidin ruokapäiväkirjaa, josta personal trainerini Tuukka totesi, että kaloreita saisi olla enemmänkin. Tosin nyt kun selailin saamiani kommentteja, olivat monet hyvät Tuukan ehdottamat parannusvinkit vain vaivihkaa unohtuneet minulta, kuten kasviksien lisääminen, hedelmien ja marjojen syönti ja heti treenin jälkeinen välipala. Voi minua. Toki ymmärrän sen, ettei kukaan muu voi muuttaa ruokavaliotani kuin minä itse. Täytyykin taas jutella asiasta seuraavissa treeneissä hänen kanssaan ja pyrkiä myös noudattamaan niitä hyviä vinkkejä, joita saan.

Jotenkin vain on vaikeaa syödä enemmän ja miten niitä hitsin kasviksia saisikaan tungettua joka aterialle? Jos syön lounaan ulkona, syön kyllä runsaasti kasviksia, mutta kotona yksin ollessa kyse lienee laiskuudesta… Sitähän tulee vedettyä vaikka kylmiä lihapullia suoraan paketista tai syötyä keitettyjä kananmunia (ehkä tässä jo vastasin otsikon kysymykseeni!!). Vaikka toki tiedän, ettei sen parsakaalin keittämiseen kulu kuin viisi minuuttia. Varsinaisesti en ole kieltänyt itseltäni mitään, sillä mikään nälkäkuuri ei tosiaankaan ole juttuni. Silti ihmettelen, että teen niin tai näin, paino se vain pysyy samoissa lukemissa. Jotain lienee vialla. Stressiä? Hormonit sekaisin?

Haaveissa kutosella alkava numero

En ole päässyt kunnolla urheilemaan vieläkään flunssan jälkeen, sillä ääni on maassa ja yskä vaivaa, tosin joka päivä olo on edellistä parempi. Olen käynyt ohjaamassa muutaman tunnin himmaillen, mutta rääkki-hikiliikunta on toistaiseksi haave vain. Ensi viikolla aion raahautua joogaan, vaikka mitä tapahtuisi. Tämä viikko on vielä hektinen töissä, mutta sitten alan hiljentyä pikku hiljaa joulun viettoon.

Muuten treenit ovat sujuneet hyvin, ja kuukausi sitten sain itseni ängettyä sortseihin, joita en toukokuussa edes saanut jalkaani kunnolla, sillä ne jymähtivät puolireiteen. Huomaan myös, että vararengas vyötäröllä kaventuu. Silti paino on pysytellyt aikalailla samoissa luvuissa, mitä nyt jojotellut muutamia kiloja ees taas. Voima on varmasti lisääntynyt, keho on ehkä muokkautunutkin, erityisesti yläkroppa, mutta vaaka se vain näyttää samaa. Onkohan se rikki? Kyse ei voi olla painonpudotusta kompensoivasta lihasmassankaan kasvusta, sillä salilla en ole käynyt niin paljon syksyn aikana ja nyt sairastellessa en luonnollisesti lainkaan.

Tuntuu, että jos päivän tai parikin syö mitä sattuu, se näkyy vaa’assa heti. Se turhauttaa, vaikken mitään missinmittoja ole hakemassakaan. Olisi kuitenkin kiva joskus päästä lukemiin, jotka alkavat kutosella nykyisen seiskan (78) sijaan.

VAstaisku ankeudelle

Miksi säännöllinen syöminen on vaikeaa?

Myös säännöllisesti syöminen näyttää nykyään olevan jälleen kompastuskiveni. Aamupalaksi vedän aina satsin kaurapuuroa maidolla ja oivariinilla, ja sekin on alkanut kyllästyttää. Välipalaksi tulee syötyä usein leipää, kun en muuta keksi tai sitten mitään ei ole kaapissa. Olen ehkä tehnyt tästä isomman numeron päässäni kuin se on, mutta kun ei ole kokkaajaihminen, ei ole kokkaajaihminen.

Kaipaisin erityisesti helppoja välipala- ja aamupalavinkkejä. Ruoanlaitto lapsille on helppoa ja usein syömme puolison tekemiä ruokia, mutta omat syömiset ovat linjaa painajainen tällä hetkellä. Tuntuu, että kaikki mitä suuhuni laitan vain nostaa vaa’an lukemia tai on epäterveellistä.

Olisi ollut ihana aloittaa uusi vuosi notkeana ja sorjana, mutta olo on enimmäkseen kuin norsulla posliinikaupassa. Toki tiedän, että tämä pitkittynyt flunssakin vaikuttaa, kun ei pääse treenaamaan, alkaa pääkopassa puristaa housun vyötärön kanssa kilpaa.

Kaipaan siis nyt apuasi! Oletko itse kärsinyt jumittuneesta painosta ja miten olet lähtenyt tilannetta purkamaan?

P.s. Vielä ehdit osallistua Sisäinen minä -kirjan arvontaan!

VAstaisku ankeudelle

 

12 comments

  1. Mun silmissä näytät ihan mielettömän hyvältä ♥
    Mutta tietenkin ihmisen pitää olla sen kokoinen että siitä itsestä tuntuu hyvältä ja viihtyy omassa kropassa.
    Mullakin vähän jumitteli paino vielä syksyllä ja en ollut tyytyväinen vatsani olomuotoon. Mutta nyt olen niiiiin rakastunut juoksemiseen ja se on kyllä pistänyt mun aineenvaihdunnan ihan uudelle tolalle. Kai se paino alkaa tippumaan, kun ei koko aika mieti sitä. Nyt mietin enemmän sitä kuinka kivalta se juoksu tuntuu ja kuinka hauskaa meillä on koiran kanssa, kun tuolla metsäkulmilla pimeässä juostaan mielikuvitus villisti laukaten… :D

    1. Moi, kiitos ihanasta kommentista! Mäkin oon taas aloittamassa juoksua heti, kun pääsen lopullisesti tästä 5 viikkoa vaivanneesta flunssasta, vieläkin saa niistää. Mulla vähän muuttuu työkuviot ja se tarkoittaa sitä, että liikkumisen tulis olla mahdollisimman helppoa, joten ehkä musta tulee taas juoksija. Oon sitä kuitenkin tehnyt lapsuudesta.
      Ihana kuulla, että sun juoksuharrastus on jatkunut ja kantaa hedelmää ja on ihanaa!
      Hyvää joulua Nanne <3

  2. Mites vihermehut, jos haluat lisätä kasviksia? Maailman helpoin tapa monipuolistaa kasvisten syömistä ja jos lisää hedelmiä, myös maku mahtava. Jason Valen tai Tara Langen vinkkejä voi käyttää. 😊 Oletko kokeillut?

    1. Kiitos Susanna E kommentistasi! Mahtava idea, jotenkin olin tämän vaihtoehdon ihan unohtanut :)
      Tara Lange onkin tuttu, pitää etsiskellä hänen kirjansa käsiini.
      Mukavaa viikonlopun jatkoa sinulle!

  3. Tuorepuurot on hyvä vaihtoehto! Leipä kannattaa kyllä jättää minimiin, sehän on pitkälle teollisesti tuotettua tavaraa ja päällisistä saattaa saada usein melko paljon kaloreita. Suosin naposteltavana leivän sijaan vihanneksia (kurkkua, tomaattia, kukka- ja kyssäkaalta, porkkanaa jne jne), pähkinöitä ja vaikka pala juustoa/jugurttia.

    Vihannesten käyttöön ei kyllä ole oikotietä, niitä kantsii tosin esipestä ja pilkkoakin valmiiksi vaikka vnkloppuna ja säilöä tiiviissä rasiassa. Niin tulee heitettyä pannulle tai raakana suuhun helpommin.

    1. Kiitos Sussu kommentistasi! olen aika käsi noiden tuorepuurojen kanssa, mutta voisin nyt tutustua niiden ihmeelliseen maailmaan :) Tuo rasiavinkki tuli toisaallakin esiin ja musta se on tosi hyvä! Nyt kun perjantaina menen ruokakauppaan ajatuksella, aion hankkia kasviksia ja sitten teen noita bokseja. Hyvä myös tuo idea, että voihan niitä heittää sieltä boksista pannullekin, ei vain suuhun.
      Huh huh kun painonhallinta ei ole mitään rakettitiedettä, mutta näköjään en ole vielä(kään) halunnut sitä tarpeeksi, kun laiskottaa ja on näin vaikeata…
      Mukavaa päivää sulle!

  4. Hei!

    Muutama juttu tulee mieleen mikä itsellä auttoi. Puuro illalla, smoothie aamulla ja leipä pois. Piilosokerit myös minimiin.
    Nämä siis vain itsellä toimineita pääkohtia kun paino jumitti.

    1. Kiitos Suski kommentistasi! Voisin kokeilla tuota puuroa illalla ja smoothieta aamulla! Mukavaa viikon jatkoa sinulle :)

  5. Säästöliekkiä minäkin kyllä epäilen.
    Itse olen tällä hetkellä Kaisan Hyvän olon hormoonidieetti -verkkokurssilla ja täytyy kyllä sanoa, että siitä on ollut paljon apua avaamaan oman pään sisältä asioita ja mitä muutoksia omassa elämässä pitää tehdä jotta asiat muuttuvat ja samalla myös se vaaka näyttää parempaa lukua. Jos et verkkokurssille halua niin kirjastakin saa paljon irti. Kirja on ollut minulla jo keväästä asti, mutta kyllä tuo verkkokurssi enemmän avasi silmiä.
    Toki monet muutkin asiat vaikuttavat mutkien kautta painoon. Stressi, uni ym. Mutta nuo jo varmasti tiesitkin.
    Olen seurannut sinun ”projektia” ja se kyllä innosti minuakin nyt oikeasti toimimaan :) Itse olen nyt vuoden harrastanut crossfitia. Paino ei ole muuttunut mutta kroppa on muuttanut muotoaan. Keväällä kävin inbody mittauksessa ja kyllä sitä rasvaa on kropassa liikaa ja viskeraalirasvaa myös :( Mutta pikkuhiljaa eteenpäin.

    1. Kiitos Mar3engi kommentistasi! Siihen alan minäkin kallistua, että syön liian vähän ja erityisesti niitä kasviksia. Mulla on Kaisan kirjoja, joten aion tänään sellaiseen tarttua ja tutkia asiaa. Toi verkkokurssikin kiinnostelee, mutta tammikuussa tulee vähän uusia haasteita niin yritän minimoida kaiken muun, jotta en ole ihan poikki kaikesta.
      Stressiä oli syksyllä enemmän, ja sitten kun yksi isompi projekti alkoi valmistua, sain tän flunssan, joka mua on piinannut nyt neljä viikkoa. Sairastan harvoin, mutta sitten pitkään, mutta eiköhän se tästä. Harmittaa vain, että lähdin taas liian aikaisin urheilemaan, tästä onkin tulossa oma postauksensa :D
      Mahtava toi sun Crossfit-harrastus, olen sitä pari kertaa kokeillut, kiehtova laji! Ja kiva, jos tästä mun eestaas soutamisesta ja huopaamisesta on herännyt innostusta ja inspiraatiota. Mä en ole käynyt varmaan 4 vuoteen tuossa inBody-mittauksessa. Kiinnostaisi sekin kyllä.
      Onneksi unet ovat alkaneet kohentua. Ekaa kertaa kuuteen vuoteen olen nukkunut täysinäisiä öitä ja monia kunnollisia univiikkoja on takana. Siitäkin kirjoitan lisää pian.
      Kaikkea hyvää sulle ja liikunnan iloa! <3

  6. Kuulostaa niin tutulta!! Minullakin paino jumittaa. Epäilen olleeni säästöliekillä (huomasin jälkikäteen, etten syönyt imetysaikana riittävästi), univelka tekee vatsastani sen näköisen kuin odottaisin kuudennella kuulla! Olen vielä sitä vartalomallia, jolla kertyy ylävatsaan ensimmäisenä.
    Miten sitten aukoa asiaa? Siinä onkin vaikeampi kysymys! Olen päättänyt alkaa hoitamaan ja hellimään itseäni järkevällä syömisellä :) Ja vain luottaa siihen, että ennen pitkää keho löytää takaisin tasapainoon. Kaisa ja Joni Jaakkola lähestyvät asiaa mielestäni maalaisjärjellä ja armollisuudella.
    Tsemppiä meille asian kanssa kipuileville <3

    1. Kiitos Susanna kommentistasi! Kävin tästä omassa Facebookissani keskustelua ja alan itsekin uskoa, että syön liian vähän ja just se, ettei syöminen taas ole säännöllistä nähnytkään, tekee tuota jumitusta.
      Sain mahtavan vinkin noiden kasvisten suhteen, että ne pilkkoisi jo edellisenäpäivänä rasioihin, ja söisi sitten niistä.
      Kaisaa olen haastatellutkin joskus ja pitääkin kaivaa hänen kirjansa kaapista.
      Ehkä myös asiasta stressaaminen on vain lopetettava. Mä uskon, että noi yöunet lisäksi vaikuttaa tähänkin asiaan. Olen nimittäin vihdoin alkanut nukkua suhteellisen kunnolla sen jatkuvan vuosien heräilyn jälkeen (tästäkin postaus tulossa).
      Kaikkea hyvää sinulle ja perheellesi <3 Ja jokaiselle, joka kärsii tästä samasta pulmasta.

Comments are closed.