Kymppi pois pysyvästi – juttuni uudessa Me Naiset -lehdessä

Uusimmassa Me Naiset -lehdessä on pikku juttu elämäntapamuutoksestani. Olin juttuun muuten oikein tyytyväinen, mutta sen alkuun oli lipsahtanut harmillinen virhe. Jutussa lukee, että viisi tuntia hikiliikuntaa päivässä ei laihduta, totesi personal trainer ja liikunnanohjaaja Jenny Belitz-Henriksson kuusi vuotta sitten. Nimenomaan olen juurikin laihduttanut viime kerralla (eli 2014 syksyllä) ohjaamalla paljon tunteja, jopa 4-5 tuntia päivässä. Laihduin reilu 10 kiloa kolmessa kuukaudessa. MUTTA laihtuminen minun kohdallani ei ollut PYSYVÄÄ, koska ruokatapani olivat huonot. Heti kun vuoden vaihteessa aloitin uudessa työssä, lakkasin liikkumasta ja jatkoin samoja syömistottumuksia, kilot tulivat takaisin korkojen kera viidessä kuukaudessa. Ja niitä kiloja on nyt sitten karisteltu viime vuoden lopusta lähtien. Nyt on saldona 12 kiloa, vielä jatkan tiivistymistä 9 kilon verran.

Uusi Me naiset! Vielä ensi keskiviikkoon asti kaupoissa, sitten kalankääreenä!

Olin totta kai saanut jutun nähtäväkseni ja sen muutamien korjaustoiveiden kanssa laittanut takaisin toimittajalle. Mutta sen jälkeen jutun muoto oli muutettu minä-muotoisesta kolmanteen persoonaan ilman, että olisin saanut sitten sen lopullisen jutun lukea ja tarkistaa. Muuten kyllä juttu oli vallan ok. Koska itse olen myös toimittaja, ymmärrän, että inhimillisiä virheitä tapahtuu lehtimaailmassa. Mutta silti toki olisi suotavaa olla tarkkana. Annoin myös ystävällistä palautetta toimitukseen. Mutta: nyt on näin. Tällä viikolla kaupoissa, ensi viikolla kalankääreenä. Tai ehkä fisut sittenkin kääräistään sanomalehtipaperiin?

Tästä tuli mieleen se keissi, kun Sisäinen voima – 365 ajatusta parempaan arkeen -kirjani nimi oli muuttunut toisessa painoksessa 378 ajatukseksi. Silloin oikeasti harmitti, mutta nyt jo naurattaa tuokin. Sen jälkeenhän Sisäinen voima ja sen sisarkirja Sisäinen timantti yhdistettiin Sisäisen timantin voimaksi.  Mutta lopulta näissä jutuissa on kyse pienistä asioista verrattuna maailman mittakaavaan. On muuten aika mukavaa olla nykyään melko zen. Herneiden vetäminen nenään on niin raskasta ja kuluttaa rutkasti energiaa ja saa itsellekin pahan mielen. En jaksa sellaista yhtään. Toki elämäntilannekin on sellainen, ettei ole niin paljon murheita, stressiä ja väsymystä kuin joskus, mikä saattaa lyhentää hermoja. Mutta omiin tunteisiin tutustuminen on kyllä ollut tässä lehmän hermojen -tavoittelemisessa ensisijalla!

Hei! Haluan sanoa sulle kiitos! Olen saanut ihan järkyttävän paljon ihania viestejä instassa ja tänne blogiinkin. On mahtava kuulla, että saatan inspiroida juuri sinua! Ja koska minä olen pystynyt tähän muutokseen, pystyt sinäkin. Lopulta kyse on aika pienistä käytännön asioista ja sitten työskentelystä omien ajatusten kanssa. Toki ihmisillä on eri tilanteita, on duuniputkea, aikapulaa, lapsia, koiria, paljon rahaa, vähän rahaa, iloa, surua. Silti kannustan täysillä tekemään asioita itsensä hyväksi niiden omien tämän hetkisten resurssien mukaan. En muuten ole koskaan ollut sitä tyyppiä, että jos itse onnistun jossain, niin sitten pihtaisin tietoa ja innostusta, ettei kukaan muu vain voi tehdä samoin. Nimenomaan on ihan parasta, että voimme tukea, innostaa ja kannustaa toisiamme tekemään itsellemme hyviä asioita! Jatketaan samalla linjalla. Saatanpa pitää syksymmällä jonkun valmennuspäivän, liikuntaa ja henkistä hyvinvointia, jos löytyy innostuneita osallistujia!

Mutta nyt: ihanaa lauantaita just sulle! Muista, että sä olet tärkeä ja sun hyvinvointisi muuttaa tätä maailmaa!

Jenny

Lue myös:

Mikä päässäni vinksahti, kun onnistuin laihduttamaan

Heinäkuun juoksukuulumisia

11 kiloa kevyempänä juoksuun on tullut uusi vaihde