Keep it simple – yksinkertaisempi arki

Keep it simple – työn alla yksinkertaisempi arki. Kun sain tehtyä päätöksen nelipäiväisestä työviikosta ja sain myös luvan siihen, kaikki on tuntunut helpommalta. Muutenkin keväällä minua kuluttanut ja yöuneni sotkenut stressi on alkanut laueta, olen nauttinut niin päivätyöstäni kuin ohjaamisestakin ja nukkunut paremmin. Kolmen kuukauden huonosti nukkumisen jälkeen tilanne on tällä hetkellä se, että hyviä öitä on huonoja öitä enemmän. Se, että haluan elämässäni olevan paljon muutakin kuin työtä, tekee hyvää. Mitä enemmän vapaa-aikaa, enemmän aikaa myös vain olla. Ja sehän näyttää tekevän hyvää itselleni.

Tällä hetkellä pyrin jatkuvasti yksinkertaistamaan arkeani. Aamuyöstä näin painajaista, että olin myöhässä kokouksesta, mutta en vain ehtinyt sinne, koska olin muuttamassa jonkin opinahjon asuntolasta pois ja pakkasin tavaroitani, joita löytyi joka kaapista vain lisää ja lisää ja olin ihan pulassa niiden kanssa. Ihmeellisiä ovat yöunet, mutta niilläkin voi olla sanoma, jos niitä oikein tarkastelee.

Tavallaan tuo viime aamuöinen oli oikein ajankohtainen uni. Elämän yksinkertaistamiseen lukeutuu nimittäin myös se, että mitä vähemmän tavaraa, sitä parempi. Seuraavaksi onkin ohjelmassa vaatekaapin siivous: Kirjahyllyn ja muutaman laatikkoni sain järkättyä jo aiemmin keväällä. On niin paljon helpompaa hengittää, kun tietää, mitä on missäkin ja tavaroilla on paikkansa. Kuten yksi seuraajani totesi Instagramissani: Keep it simple! Toimii niin materian, työnteon kuin ihmissuhteidenkin kanssa. Yksinkertaisempi arki houkuttelee tällä hetkellä monin tavoin.

Mitä vanhemmaksi tulen, sitä tarkemmaksi käyn myös ajankäytöstäni. Ehkä sitä ymmärtää elämän rajallisuuden? Haluan pääosin tehdä asioita, jotka ovat itselleni merkityksellisiä ja mieluisia. Ei tarvitse enää olla kaikessa mukana, eikä edes halua siihen. Suurimpia toiveita on saada nukkua hyvin, pysyä mahdollisimman terveenä, ulkoilla luonnossa ja tehdä töitä, jotka ottavat, mutta myös antavat. Sosiaalinen piiri on kutistunut (eikä siis koronan takia, vaan omasta halusta). Enää ei tarvitse tuntea ”kaikkia” tai tietää, mitä koko maailmalle kuuluu. Silti olen kiitollinen kaikista ihmisistä, joiden kanssa tieni ovat elämässäni kohdanneet.

Aiempaa yksinkertaisempi elämä toteutuu tällä hetkellä hyvin saaristossa. Puuhaa riittää, mutta mikäs siinä heinikoita leikatessa tai vettä kantaessa. Ainakin ehtii ajatella! Ja silloin voi syntyä jotain uutta ja ihmeellistä.

Ihanaa lauantaita,

Jenny

Tule Instagramiin!

Lue lisää:

Nousussa nyt vain oleminen

Arjen ei kuuluisi olla selviytymistä