Hyvä elämä

Vaikeuksistakin voi muodostua ihmeellinen ja ihmeiden täyttämä menestystarina

Yhtäkkiä tuntuu siltä, että yhdeksän vuotta sitten aloittamani henkinen työ on tavoittanut ensimmäisen tärkeän ja merkityksellisen pisteensä ja vaikka matka jatkuu, minusta tuntuu, että olen saavuttanut jotain suurta. Tämä ei ole blogin loppu, vaan ehkä tämä on jonkin uuden, suuremman tai paremman syntymä! Vaikeuksistakin voi muodostua ihmeellinen ja ihmeiden täyttämä menestystarina.

Olen saanut viime päivinä poikkeuksellisen paljon myönteistä palautetta niin blogiin, meiliin kuin Instagramiinkin. Niin ja ollessani Lux Helsingissä tiistai-iltana siellä ihmisjoukossa ja pimeydessä eräs nainen kääntyi puoleeni, kiitti ja kertoi, että lukee kirjoituksiani. Kiitos! Todella mukava, ei kun ihan mahtava kuulla, että olen saanut porukkaa liikkeelle ja vaikka juoksemaan pitkän tauon jälkeen tai sitten auttanut motivoitumaan pitämään itsestään parempaa huolta. Paitsi että kirjoittaminen on itselleni hyvä tapa käsitellä asioita ja pitää niitä myös muistissa ja tallessa, se on aina pelkkää plussaa ja bonusta, jos joku muukin saa hyötyä.

Tällainen sydän löytyi eilen tiistaina, omien jalkojen juuresta.

10 vuoden pikakelaus

Hyöty, vertaistuki ja toisten auttaminen oli myös syy siihen, että kun Sanna Mämmi kysyi minua juttelemaan kanssaan Terveys edellä -podcastiinsa, lupauduin mukaan. Meidän 26 minuuttinen tuokiomme on nyt mahdollista kuunnella. Kun kuuntelin sitä töissä eräänä aamuna kuulokkeilla, itkin ja nauroin samaan aikaan. Tuntuu hyvältä olla minä, juuri tässä ja nyt.

Vaikka kaikki Sannan kanssa läpi käydyt aiheet eivät olleet niin aurinkoisia, tuntui tärkeältä pikakelauksella käydä läpi sitä, miten ja miksi olen nyt tässä pisteessä jossa olen ja mitä kaikkea viimeinen 10 vuotta oikein pitikään sisällänsä.

Jokaisella meistä on se selkäreppumme ja taakkamme, varjomme ja vaikeat hetkemme – emmekä koskaan voi tietää toisen totuutta. Sannan kanssa jutellessa vahvistui jo muutaman vuoden pinnalla ollut ajatus siitä, että vaikka monen asian olisin jättänyt mielelläni kokematta, niin en koskaan enää haluaisi elää ilman sitä, mitä kaikkea olen elämästäni oppinut ja millaiseksi se on minua muovannut.

Henkinen tie on pitkä ja ihana

Kun itse aikanaan, siis silloin noin yhdeksän vuotta sitten halusin alkaa voida taas paremmin, huomasin, että se paremmin voiminen tulee myös esimerkiksi itsetutkiskelun, asioiden käsittelyn ja sen kautta, että asioita tarkastelee eri näkökulmista. Mutta se, mitä en silloin tajunnut on se, että tämä on tosi pitkä prosessi, joka muuttuu koko ajan.

Ensin sitä keskittyi itseensä ja omaan hyvinvointiinsa syvästi, sitten laajensi oppimaansa, ymmärtämäänsä ja oivaltamaansa perheeseen ja ystäviin ja lopulta olen tullut siihen risteykseen, josta kirjoitin jo varmaan kolmisen vuotta sitten, mutta jota en ollut täysin vielä saavuttanut silloin. Jos siis näin henkisen polun ensin ennen kaikkea oman hyvinvointini parantajana, niin nykyään ymmärrän, että koko matka on ollut oikeastaan hyvyyden kehittämistä itsessäni. Lopulta sitä työtä ei tee enää itseään varten tai itsensä takia eikä edes omien läheistensä takia, vaan oikeastaan koko maailman takia. Sinun takiasi.

Vaikka ensin kapinoin ja toivoin pitkään, että moni asia olisi tapahtunut eri tavalla ja toivoin, että olisin saanut kevyempää käsittelyä enkä olisi ollut aikanaan niin paskana, väsynyt, toivoton ja uupunut kaikkeen, mitä oli, oli ollut ja mitä vielä oli edessä, niin nykyään näen sen, että joskus asiat kerta kaikkiaan vain tapahtuvat eri tavalla kuin mitä me toivomme ja mihin me pyrimme. Niitä vastaan voi kapinoida ja taistella, mutta se ei ole toiminut itselläni missään tilanteessa. Sen sijaan olenkin kulkenut pitkän tien erilaisten asioiden hyväksymisen opettelussa, hyväksymisessä ja siinä, että näen sen syvemmän merkityksen. Nythän teidän kaikkien ihanat viestit kertovat siitä, että se syvempi merkitys on olemassa ja se on alkanut täysillä tapahtua.

Eilen Uunisaaressa.

Meikähän on vain kanava

Kirjoitin 2015 sitten muistivihkooni, että minun roolini tässä maailmassa on olla kanava, jota kautta hyvä fiilis virtaa. Silloin en vielä sitä täysin ollut, mutta nyt tuntuu vahvasti siltä. Kirjoitin, että elämäni vaikeimmista kokemuksista muodostuu vielä ihmeellinen ja ihmeiden täyttämä menestystarina. Kirjoitin, että vaikka kukaan toinen ei voi täysin tuntea sisäistä maailmaani, voin sen toisen seurassa säteillä vielä hieman kirkkaammin, sillä koskaan en voi tietää, mitä hän juuri nyt käy läpi. Kirjoitin, että uskomuksista ja pakosta vapautunut mieli on valmis ihmettelemään, lumoutumaan ja rakastamaan.

Siinä se, miltä minusta tuntuu juuri nyt. Olen täällä, valmis ja avoin ihmettelemään, lumoutumaan ja rakastamaan. Ihan todella. Ja olemaan se kanava. Aika diippiä tänään, mutta sellaista on elämä.

Ja kiitos sinulle, että olet siinä, luet ja inspiroidut!

Jenny

***Tervetuloa Instagramiin***

Moikka!

10 thoughts on “Vaikeuksistakin voi muodostua ihmeellinen ja ihmeiden täyttämä menestystarina

  1. Ihanan syvällistä tekstiä ja aurinkoinen kuva! Sulla on kaunis mieli ja levität positiivista energiaa ympärillesi. Harvoilla on tuo lahja, niin se vaan on.

    Älä koskaan ikinä muutu! – ❤️

  2. Kiitos tästä tekstistä! Vaikutat olevan ihan mahtava tyyppi ja inspiroit omalla esimerkilläsi ihan ketä tahansa tekemään muutoksia elämässään ja pysymään valitsemallaan tiellä.

    Itsellänikin on takana kurjuutta ja ankeutta ihan riittämiin, mutta uskon silti kasvaneeni niiden myötä juuri tällaiseksi kuin nyt olen. Juoksukärpänen on muuten puraissut minuakin jo kymmeniä vuosia sitten ja lyhyt tai pitkä juoksulenkki auttaa aina mihin olotilaan tahansa :)

    Ihanaa alkanutta vuotta sinulle Jenny ja kiitos, että kirjoitat! <3

    Sinttu

    1. Kiitos Sinttu kommentista ja kivasta viestistä!

      Ja hienoa, että sullakin on tuo katsantokanta, että lopulta se kurjuus ja ankeus tekee meistä tällaisia kuin me ollaan. Ei sitä siinä hetkessä voi ymmärtää, mutta kun on saanut tarpeeksi etäisyyttä, niin itse aloin nähdä niitä hienoja puolia ja tuntea jopa kiitollisuutta.
      Mua on nyt tää juoksukärpänen puraissut jälleen kerran, mutta vaikuttaa siltä, että tämä on pysyvää laatua :) On ollut hienoa kehittyä juoksemissa ja oppia uutta! Se kyllä motivoi juoksemaan lisää. Tänäänkin piti mennä, mutta kärvistelen täällä pikku nuhassa ja päätin jättää lenkit tuonnemmaksi.

      Ihanaa alkanutta vuotta myös sulle! Kiitos, että luet <3 Kaikkea hyvää!

  3. No kiitos vaan siitä, että sinä olet siinä, kirjoitat ja inspiroit! <3 Saan teksteistäsi niin paljon voimaa elämään, uskoa itseeni ja tsemppiä arkeen.

    1. Hei vielä! Kuuntelin tänä aamuna lenkillä tuon podcastin. Lähtipä superhyvin päivä käyntiin. Kivaa päivää sinnekin! :)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *